Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä

Työväen urheilu irtautui SVUL:stä vuonna 1919, kun perustettiin [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen Urheiluliitto]], ja Suomen urheilu jakautui liittotasolla kahtia. Vuonna 1917 SVUL:ssä oli ollut 43 000 jäsentä, mutta TUL:n perustamisen jälkeen enää 22 000 jäsentä. Jatkossa SVUL kasvoi kuitenkin nopeasti TUL:ia suuremmaksi. SVUL:n ja TUL:n välit olivat rikkonaiset pitkään. Siinä missä ruotsinkieliset saatiin ”ruotuun”, TUL ei suostunut mihinkään yhteistyöhön. Se johti siihen, että TUL:n urheilijat eivät osallistuneet muun muassa [[Olympialaiset|olympialaisiin]] vaan 1920- ja 1930-luvuilla järjestettiin niin sanottuja [[työläisolympialaiset|työläisolympialaisia]]. Vasta kun Suomelle myönnetyt [[Kesäolympialaiset 1940|vuoden 1940 kesäolympialaiset]] lähestyivät, saatiin vuonna 1939 jonkinlaista sopua aikaiseksi. Vaikka kotikisat eivät toteutuneetkaan, solmivat SVUL ja TUL yhteistyösopimuksen elokuussa 1940. TUL:n urheilijat osallistuivat ensimmäisen kerran olympialaisiin vihdoin vuonna 1948 [[Kesäolympialaiset 1948|Lontoon kisoissa]].

 

SVUL:n urheilijat olivat olleet keskeisessä asemassa sisällissodassa Mannerheimin johtamissa hallituksen [[Valkoinen armeija (Suomi)|valkoisessa armeijassa]]. He kuuluivat sotilaina armeijassa keskeisen osan muodostaneissa [[Suojeluskunta|suojeluskuntajoukoissa]]. Suojeluskuntaliikkeessä korostettiin liikunnan merkitystä, ja suojeluskuntien yhteyteen kevätkesällä 1918 perustettiinkin urheiluseuroja, jotka liittyivät SVUL:n jäseniksi. Suojeluskunnatkin ryhtyivät järjestämään omia urheilu- ja etenkin hiihtokilpailuja.<ref name=SVUL60-9> Halila-Sirmeikkö: SVUL 1900-60, s. 502-503 </ref>