Versio 6. elokuuta 2015 kello 12.26 muokkaa Ppntori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 96 518 muokkausta sijaintikartta; koordinaatit ← Vanhempi muutos		Versio 27. syyskuuta 2015 kello 15.01 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 466 muokkausta lähdettä tekstiä, pois epätietosanakirjamainen mainos Uudempi muutos →
Rivi 82: == Historia == Varhaisimmat arkeologiset todisteet ihmistoiminnasta Belfastin alueella on [[Neoliittinen kausi\|neoliittiselta kaudelta]]. Kaupungin esihistorialliin jäänteisiin kuuluu muun muassa rautakautinen [[Giant’s Ring]]in linnoitus.<ref>O’Regan & Magee, s. 9.</ref> Normannivalloittaja [[John de Courcy]]n vuonna 1171 rakennuttama linna säilyi 1600-luvun alkuun saakka.<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref> Paikalle on perustettu [[linna]] jo [[normanni]]valloituksen aikoihin, mutta suureksi kaupungiksi Belfast kehittyi vasta [[1800-luku\|1800-luvulla]] pellavakehräämöjen ansiosta. Sitä voi siis kutsua Irlannin [[Manchester]]iksi – tai [[Tampere\|Manse]]ksi. Belfastin nykyhistorian katsotaan alkaneen 1611, kun [[Arthur Chichester]] rakensi kaupunkiin uuden linnan. Hän vaikutti selvästi Belfastin laajenemiseen, ja kaupunginoikeudet se sai vuonna 1613.<ref name="britannica"/> [[Ulsterin uudisasutus]] toi 1600-luvun alussa sinne asukkaita Skotlannista ja Englannista. Heitä seurasivat 1600-luvun lopulla Ranskasta paenneet [[hugenotit]].<ref name="lphistory">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.lonelyplanet.com/ireland/northern-ireland/belfast/history\| Nimeke = History\| Julkaisija = Lonely Planet\| Viitattu = 27.9.2015 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Belfastin väkiluku oli kasvanut vuoteen 1685 mennessä noin 2 000:nteen.<ref name="britannica"/> Nykyään Belfast on koko Pohjois-Irlannin lailla surullisenkuuluisa [[terrorismi]]sta ja [[katolinen kirkko\|katolisten]] ja [[protestantti]]en katkerasta vihanpidosta, mutta historiallisesti ottaen tämä on verraten uusi ilmiö. Vielä 1800-luvun alussa kaupungin protestanttinen älymystö samastui voimakkaasti [[Irlanti]]in ja irlantilaisuuteen omistautuen sekä iirin kielelle että irlantilaisen [[harppu\|harpun]] soitolle. Kuningatar [[Viktoria (Iso-Britannia)\|Viktoriaa]] tervehtivätkin hänen ikimuistoisella vierailullaan vuonna 1849 kaupungin protestanttisten porvarien ''Céad Míle Fáilte!'' -huudot. Belfastin merkitys koko [[Ulster]]ille muuttui 1700-luvulla, ja se ohitti [[Lisburn]]in hallintokaupunkina ja [[Carrickfergus]]in satamakaupunkina. Siitä tuli myös Ulsterin [[pellava]]teollisuuden keskus.<ref name="britannica"/> Ranskalaiset hugenotit olivat erityisesti luomassa kaupungin pellavateollisuutta.<ref name="lphistory"/> Vaikka [[puuvilla]]teollisuus ei saanut kaupungissa jalansijaa, siihen laitetut panostukset hyödyttivät pellavateollisuutta, minkä seurauksena Belfastista kasvoi koko maailman suurimpia pellavakeskuksia. Kaupunkiin kehittyi myös laivanrakennusteollisuutta, kun William Ritchie oli perustanut sinne telakan 1791 ja kuivatelakan 1796. [[Teollinen vallankumous\|Teollisesta vallankumouksesta]] lähtien Belfastin merkittävin laivateollisyritys on ollut [[Harland and Wolff]], joka rakensi muun muassa matkustajalaiva ''[[RMS Titanic\|Titanicin]]''.<ref name="britannica"/> Pellavakehräämöteollisuus on sittemmin taantunut: pellavan tilalle merkittäväksi työnantajaksi nousi [[Harland and Wolff]]in [[telakka]], jonka rakentamista laivoista kuuluisin lienee [[RMS Titanic\|Titanic]]. Suuri osa laivan tuhossa menehtyneistä olikin Irlannin pohjoisosista lähteneitä köyhiä [[siirtolainen\|siirtolaisia]]. Teollistumisen kehityksen myötä Belfastiin rakennettiin paljon tiilitaloja tehtaiden ja telakaiden työntekijöitä varten. Kaupungin väkiluku kasvoi vuodesta 1800 ensimmäisen maailmansodan alkuun 20 000:sta noin 400 000:nteen, ja se haastoi [[Dublin]]in Irlannin suurimpana kaupunkina.<ref name="lphistory"/> Viime vuosien rauhanprosessin ansiosta mm. IRA väittää luopuneensa aseistaan, ja vaikka paramilitaristien rangaistuspieksennät ovat omilla alueillaan yhä yleisiä, niin turisteille kaupunki on Länsi-Euroopan turvallisimpia. Irlanti jaettiin 1920, minkä jälkeen Belfastista tuli [[Pohjois-Irlanti\|Pohjois-Irlannin]] pääkaupunki. Kaupungin teollisuuden kehitys alkoi taittua, vaikkakin se joutui rappiolle varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen.<ref name="lphistory"/> Belfast vaurioitui pahoin vuoden 1941 ilmapommituksissa. Perinteiset teollisuudenalat on 1970-luvun alun jälkeen ollut murroksessa, kun pellava- ja laivanrakennusteollisuus ovat murentuneet. Näiden tilalle on tullut palveluammatteja, ruokateollisuutta ja koneidenvalmisusta.<ref name="britannica"/> ~~==Näistä Belfast tunnetaan==~~ ~~{{Korjattava\|Tämä kappale ei edusta tietosanakirjatyyliä.}}~~ * R.M.S Titanic Rakennettiin Belfastissa. * [[Hotelli]] '''Europa''' (jonka alakerrassa on Europa linja-autoasema ja Great Victoria Streetin rautatieasema), ennen [[Sarajevon piiritys]]tä [[Eurooppa\|Euroopan]] pommitetuin hotelli. [[Anekdootti]] kertoo, että Europa-hotellin uhmakas henkilökunta järjesti 30. pommin kunniaksi remuisaa iltaohjelmaa hotellissa majaileville [[journalisti\|journalisteille]] samalla kun odoteltiin uusia ikkunaruutuja räjäytettyjen tilalle. Valitettavasti 31. pommi saapui lasimestarin autolla, joka oli joutunut terroristien kaappaamaksi. (Kaskun eri versioissa pommin järjestysluku vaihtelee.) Hotellin oman mainonnan mukaan kukaan ei kuitenkaan saanut surmaansa näissä pommituksissa lujien turvaseinien ja tehokkaiden evakuointisuunnitelmien ansiosta. Ulsterissa käynnistyi 1968 katolisten kansalaisoikeusliikehdintä.<ref name="britannica"/> Belfastissa tapahtui vuoden 1969 jälkeen [[Pohjois-Irlannin levottomuudet\|Pohjois-Irlannin levottomuuksien]] aikana runsaasti väkivallantekoja, pommi-iskuja, murhia ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamia väkivaltaisuuksia. Belfastissa vuonna 1998 tehty [[pitkänperjantain sopimus]] oli päättämässä levottomuuksia. Sen jälkeen Belfastiin on investoitu huomattavasti rahaa ja kaupungin keskustaa on kehitetty uudestaan.<ref name="lphistory"/> * '''[[Belfastin yliopisto]]''', ''Queen's University'', ''Ollscoil na Ríona''. Alkujaan ''Belfast Academical Institution'', mutta tämänkin laitoksen laajentaminen yliopistoksi katsotaan kuningatar Viktorian ansioksi. * '''[[Belfastin kasvitieteellinen puutarha\|Kasvitieteellinen puutarha]]''', ''Botanic Gardens'', yksi "vihreän saaren" kuuluisimmista ja kauneimmista puistoista. * Katolinen '''[[Falls Road]]''' (iir. ''Bóthar na bhFál'') ja protestanttinen '''[[Shankill Road]]''' (iir. ''Bóthar na Seanchille'', "Vanhan kirkon/kirkkomaan tie"), kuuluisat [[getto]]alueet, joiden nähtävyytenä ovat lähinnä uhkaavat poliittiset [[seinämaalaus\|seinämaalaukset]] (''murals'', ''múrphictiúirí''). * '''Divis Flats'''. Tämän katolisen tornitaloslummin ylin kerros oli aikoinaan IRSP (''Irish Republican Socialist Party'') -nimisen puolueen tukikohta – puolue oli pienen katolisen INLA-terroristiryhmän (''Irish National Liberation Army'') poliittinen siipi. Koska televisiosta tuli tuohon aikaan – levottomuuksien alkuvaiheessa – ''[[Apinoiden planeetta]]'', slummi sai kansan suussa nimekseen ''The Planet of the IRPS''. Brittisotilaat heittivät kuitenkin "vallankumoukselliset" ulos talosta ja omivat ylimmät kerrokset itselleen ja valvontalaitteistolleen, minkä jälkeen puhuttiinkin aivan kiertelemättä Apinoiden planeetasta. Brittisotilaat poistuivat Divis Flatsien yläkerroksista kesällä 2005, joka oli osa yleistä brittisotilastukikohtien purkua. * '''Mustat taksit'''. Siihen aikaan kun kukaan ei uskaltanut ajaa [[bussi]]lla pommien pelossa, Lontoosta käytettyinä hankituista Belfastin mustista takseista tuli koko kansan kulkuneuvoja ja kaupungin tavaramerkki. Turisti voi nykyään päästä Länsi-Belfastin kiertoajelulle "aitobelfastilaisessa" mustassa taksissa. * '''Cultúrlann Mac Adam - Ó Fiaich''', Belfastin iirinkielinen kulttuurikeskus. == Nähtävyyksiä == Rivi 112 ⟶ 99: * Muita Belfastin nähtävyyksiä ovat muun muassa [[Belfastin kaupungintalo\|kaupungintalo]] sekä [[Belfastin oopperatalo\|oopperatalo]].<ref name="AL"/> == Lähteet ==▼ {{Verkkoviite \| Osoite = http://global.britannica.com/place/Belfast\| Nimeke = Belfast\| Julkaisu = Encyclopædia Britannica\| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc\| Viitattu = 27.9.2015 \| Kieli = {{en}}}} {{Kirjaviite \| Tekijä = O’Regan, Raymond & Magee, Arthur\| Nimeke = The Little Book of Belfast\| Vuosi = 2014\| Julkaisupaikka = 2014\| Julkaisija = The History Press Ireland\| Isbn = 978-0-7509-5824-0}} === Viitteet === {{viitteet}}▼ ==Aiheesta muualla== * {{Wikitravel}} * {{Commons-rivi}} ▲== Lähteet == ▲{{viitteet}} [[Luokka:Belfast\|*]]

Ero sivun ”Belfast” versioiden välillä