Versio 5. kesäkuuta 2015 kello 17.09 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 247 muokkausta selvennetään sijaintia vielä ← Vanhempi muutos		Versio 25. syyskuuta 2015 kello 23.50 muokkaa kumoa ComradeUranium (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 38 171 muokkausta kh, typografia Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\| käsittelee sisäelintä. Rakkauden symboli, katso [[Sydän (kulttuuri)]].}} [[File:Humhrt2.jpg\|thumb\|upright\|64-vuotiaan miehen sydän.]] '''Sydän''' ({{k-la\|cor}}) on [[elin]], joka pumppaa [[veri\|verta]] isoon ja pieneen [[verenkierto\|verenkiertoon]]. Kaikilla kehittyneemmillä lajeilla on sydän. [[Nisäkäs\|Nisäkkäiden]] sydän sijaitsee [[rintaontelo]]ssa [[keuhkot\|keuhkojen]] välissä [[välikarsina]]ssa. Ihmisen sydän on hiukan kallellaan vasemmalle ja sen massasta suurin osa on kehon vasemmalla puolella<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_sydan_on_vasemmalla \| Nimeke =Miksi sydän on vasemmalla \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Tiede \| Viitattu = 16.5.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://abcnews.go.com/blogs/health/2012/02/14/10-things-you-may-not-know-about-your-heart/ \| Nimeke = 10 Things You May Not Know About Your Heart \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija =ABC News \| Viitattu = 5.6.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.heartfoundation.org.au/your-heart/how-it-works/Pages/what-is-your-heart.aspx \| Nimeke =How your heart works \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija =National Heart Foundation of Australia \| Viitattu = 5.6.2015 }}</ref>. Aikuisen ihmisen sydän painaa noin ~~250-350~~250–350 g,<ref>http://health.howstuffworks.com/human-body/systems/circulatory/heart1.htm</ref> mutta hyväkuntoisen urheilijan sydän voi painaa enemmänkin. == Ihmisen sydän == Rivi 39: Sydämen seinämien paksuus riippuu siitä, kuinka suureksi paine kyseisessä kohdassa sydäntä nousee. Eteisen seinämät ovat ohuemmat kuin kammioiden, ja vajaatoimintaisen sydämen kammion seinämä voi olla huomattavan paksu. Sydämen seinämä on paksuimmillaan vasemman kammion kohdalla,<ref name="BI4">{{BI4\|35}}</ref> koska ison verenkierron valtimoverenpaine on suurempi kuin pienen verenkierron. Sydänlihaksen hapensaannista vastaa sydämen oma, erillinen verenkiertosysteemi: kolme [[sepelvaltimo]]a (koronaarivaltimoa) haaroineen (kaksi vasenta ja yksi oikea). Näiden alkupää on kehon suurimman valtimon [[Aortta\|aortan]] tyvessä. Sepelvaltimosuonien seinämien rakenne on tiiviimpi kuin kehon muiden verisuonten yleensä ja siksi niihin saattaa herkästi muodostua [[ateroomaplakki]]a eli tukoksia synnyttävää ~~"kalkkeumaa"~~”kalkkeumaa”. Esimerkiksi verenkierrossa olevat rasva-aineet (lipidit) eivät pysty tunkeutumaan sepelvaltimosuonien seinämäsolukon läpi toisin kuin muualla verenkierrossa. === Sydämen toiminta === Rivi 60: Sydämessä voi esiintyä synnynnäisiä vikoja. Osa vioista on harmittomia, mutta useat viat vaativat hoitoa, tyypillisesti korjausleikkausta. On myös sydänsairauksia, jotka puhkeavat myöhemmällä iällä. Tyypillisiä [[synnynnäinen sydänvika\|synnynnäisiä sydänvikoja]] ovat [[valtasuonten transpositio]], [[keuhkovaltimon ahtauma]], [[~~Fallot'n~~Fallot’n tetralogia]], [[kammioiden väliseinän aukko]], [[avoin valtimotiehyt]], [[eteisten väliseinän aukko]] ja [[aortan koarktaatio]]. Tyypillisiä myöhemmällä iällä tulleita sairauksia on [[sepelvaltimotauti]]. Rivi 68: ==== Keinosydän ==== Yhdysvaltain terveysviranomainen, [[FDA]], antoi luvan mekaanisen [[keinosydän\|keinosydämen]] myyntiin [[vuonna 2006]]. Sitä käytetään niiden potilaiden hoitamiseen, joille ei ole muuta hoitoa.<ref>http://www.mtstandard.com/articles/2006/09/06/featuresbusiness/hjjdjajdjjiigf.txt</ref> == Lähteet == *{{Kirjaviite \| Tekijä=Haug, Egil; Sand, Olav; & Sjaastad, Øysten V. \| Nimike=Ihmisen fysiologia \| Vuosi=1994 \| Julkaisija=WSOY \| Tunniste=ISBN 951-0-19882-X}} === Viitteet ===

Ero sivun ”Sydän” versioiden välillä