Ero sivun ”Metalli” versioiden välillä

Metallit ja metalliseokset ovat kiinteässä olomuodossa mikrorakenteeltaan yleensä [[kide|kiteisiä]] toisin kuin esimerkiksi [[amorfinen aine|amorfinen]] lasi. Useimpien metallien [[kiderakenne]] on joko ''tilakeskinen kuutiollinen'' (body-centered cubic, BCC), ''pintakeskinen kuutiollinen'' (PKK, face-centered cubic, FCC) tai ''heksagonaalinen tiivispakkaus'' (hexagonal close-packing, HCP). Jotkin [[metalliseos|metalliseokset]] voivat esiintyä myös [[amorfiset metallit|amorfisina]].

Metallit voidaan järjestää sähkökemialliseksi [[jännitesarja|sarjaksi]] niiden jalouden mukaan. [[Jalometallit|Jaloilla metalleilla]] on heikoin taipumus muodostaa yhdisteitä. Useimmat metallit reagoivat varsinkin [[happo]]jen kanssa muodostaen [[suola|suoloja]] sekä myös [[happi|hapen]] kanssa muodostaen [[oksidi|oksideja]]. Voimakkaimmin hapen kanssa reagoivat [[alkalimetallit]], sen jälkeen voimakkaimmin [[maa-alkalimetallit]]. Luonnossa [[kulta]] ei muodosta yhdisteitä, siksi se esiintyy puhtaana metallina. Myöskään [[palladium]] ja [[platina]] eivät reagoi ilman hapen kanssa. Muut metallit muodostavat enemmän tai vähemmän pysyviä yhdisteitä kuten oksideja, [[sulfidi|sulfideja]] sekä eri happojen suoloja kuten [[kloridi|klorideja]], [[sulfaatti|sulfaatteja]], [[sulfiitti|sulfiitteja]] ja [[nitraatti|nitraatteja]]. Metallien oksidit ovat [[emäs|emäksisiä]], sillä ne reagoivat veden kanssa muodostaen [[hydroksidi|hydroksideja]], kun taas monet epämetallien oksidit muodostavat veden kanssa reagoidessaan [[happo]]ja.

Metalliesineitä tehdään vain harvoin puhtaista, seostamattomista metallialkuaineitametallialkuaineista. Melkein kaikki käyttömetallit ovat kahden tai useamman [[metalliseos|metallin seoksia]]. Metalleista ylivoimaisesti eniten käytettyjä ovat [[rauta]]a sisältävät metalliseokset, joista tärkeimpiä ovat [[teräs]] ja [[valurauta]]. Rautaa käytetään maailmassa enemmän kuin kaikkia muita metalleja yhteensä. Muista metalleista tärkeimpiä ovat [[alumiini]] ja [[kupari]].

Metalleja esiintyy vain harvoin luonnossa vapaina alkuaineina. Niitä runsaasti sisältävät [[mineraali]]t eli [[malmi]]t ovat usein metallioksideja tai -sulfideja. Niistä valmistetaan metalleja sopivien [[pelkistin|pelkistimien]] avulla, joitakin myös [[elektrolyysi|elektrolyyttisesti]]. Malmeja louhitaan [[kaivos|kaivoksista]].

Metallinkäsittely keksittiin mahdollisesti Lähi-idässä. Ensimmäinen muokattu metalli oli kulta, joka esiintyy luonnossa metallisena. Kuparia opittiin valmistamaan sulattamalla kuparipitoista malmia, [[Valaminen|valamaan]] sitä muotteihin. [[Kupari]]sta tehtiin muun muassa vasarakirveitä. Niiden malli kopioitiin pohjolan kivisiin vasarakirveisiin. Kuparia myös taottiin kuumana. Kupariin opittiin sekoittamaan [[tina]]a ja [[sinkki]]ä, jolloin syntyi kuparia huomattavasti lujempi ja kovempi [[pronssi]]. Näin keksitty, aikaisempia tunnettuja teknisesti käyttökelpoisempi lejeerinki antoi nimen kokonaiselle historialliselle aikakaudelle, [[pronssikausi|pronssikaudelle]]. [[Rauta]]a alettiin yleisesti käyttää vasta muutamia tuhansia vuosia myöhemmin, jolloin alkoi [[rautakausi]].

! [[Sulamispiste]] ( °C)

| [[Alumiini]] || Al || 660,4 °C

| [[Elohopea]] || Hg || −38,9 °C

| [[Hopea]] || Ag || 961,8 °C

|[[Kromi]] || Cr ||1907 °C

| [[Kulta]] || Au || 1063 °C

| [[Kupari]] || Cu || 1085 °C

| [[Lyijy]] || Pb || 327,5 °C

| [[Molybdeeni]] || Mo || 2623 °C

| [[Nikkeli]] || Ni || 1455 °C

| [[Platina]] || Pt || 1772 °C

| [[Rauta]] || Fe || 1538 °C

| [[Sinkki]] || Zn || 419,5 °C

| [[Tina]] || Sn || 231,9 °C

| [[Plutonium]] || Pu || 639,4 °C