Ero sivun ”Natsitervehdys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZacheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
p w
Rivi 23:
Hitler itse halusi häntä henkilökohtaisesti tervehdittävän ''Heil, mein Führer'' (''Tervehdys johtajani'') tai vain pelkästään ''Heil''. Hitler itse käytti käsitervehdystä tervehtiessään suuria kansanjoukkoja, mutta tervehdyksen pitemmän päälle vaikean tyylin vuoksi hän omaksui yksinkertaisemman version. Omassa tervehdystavassaan Hitler taivutti käsivarren pystyyn kyynärpään kohdalta, niin että avokämmen nousi olkapään korkeudelle. Yksinkertaistettua muotoa alettiin yleisemminkin käyttää Hitlerin läsnä ollessa. Samoin sitä käytettiin, mikäli käsivarren nostaminen oli jollekulle fyysisesti mahdotonta, tai mikäli tilanahtaus teki käsivarren nostamisen vaikeaksi.
 
Hitlerin valtaannousun jälkeen ''Heil Hitler'' -tervehdyksestä tuli yleinen tervehtimistapa myös natsipuolueeseen kuulumattomien saksalaisten parissa. ”Saksalaista tervehdystä” tuli käyttää myös aina mikäli soitettiin Saksan kansallislaulu [[Deutschland, Deutschland über allesDeutschlandlied]], puoluehymni ”[[Horst Wessel Lied]]”, tai kaatuneiden sotilaiden muistoksi soitettava ”[[Ich hatt’ einen Kameraden]]”. Sitä käytettiin myös tervehdittäessä Saksan valtakunnanlippua, NSDAP:n ja sen osastojen lippuja, mukaan lukien [[Sturmabteilung|SA]]- ja [[SS]]-joukkojen liput, sekä [[Wehrmacht]]in, Waffen-SS:n, eri poliisiorganisaatioiden tai [[Organisation Todt|Todt]]-työpalvelujärjestön lippuja. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alettua tervehdyksellä kunnioitettiin myös Saksan kanssa liitossa olevien maiden kansallislauluja ja -lippuja. Tervehdystä tuli käyttää myös kuljettaessa Kansallissosialistiselle puolueelle erityisen merkityksellisten, ''pyhien'' paikkojen ohi. Tärkein oli [[München]]issä sijaitseva ''Feldherrnhalle'', jonka edustalla käytyyn tulitaisteluun päättyi vuoden 1923 [[oluttupavallankaappaus]].
 
Hitler-tervehdystä ei koskaan säädetty varsinaisesti pakolliseksi saksalaisten siviilien kohdalla. Sen käyttämättä jättäminen tulkittiin kuitenkin jonkinasteiseksi vastarinnaksi, ja se johti lähes poikkeuksetta vähintään sosiaaliseen painostukseen tai uhkailuun. Esimerkiksi [[Jehovan todistajat]] joutuivat osittain hankaluuksiin juuri siksi, että he kieltäytyivät käyttämästä Hitler-tervehdystä. Maailmansodan alettua poliittinen turvallisuuspoliisi [[Gestapo]] saattoi vangita tervehdyksestä kieltäytyvän [[turvasäilö]]ön ja lähettää vankilaan tai [[keskitysleiri]]in. [[Claus von Stauffenberg]]in johtaman Hitlerin murhayrityksen jälkeen sotilasyksiköt määrättiin vaihtamaan sotilastervehdys Hitler-tervehdykseen.