Ero sivun ”Pentti Kaskipuro” versioiden välillä

'''Pentti Ensio Kaskipuro''' (vuoteen 1935 Krut, [[10. lokakuuta]] [[1930]] [[Helsinki]] – [[4. syyskuuta]] [[2010]] [[Kauniainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135259919467/ | Nimeke=Taidegraafikko Pentti Kaskipuro on kuollut | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=5.9.2010 | Viitattu=5.9.2010}}</ref>) oli suomalainen [[taidegraafikko]]<ref>Kuka kukin on 2003, Otava 2002</ref>. Hänen [[Taidegrafiikka#Syväpainomenetelmät|kuivaneula- ja akvatintatöidensä]] aiheet ovat usein peräisin keittiöstä: lanttuja, sipuleita, leipiä, makkaraa. [[Kompositio (kuvataide)|Sommittelu]] on rauhallisen tasapainoinen, valon käyttö juhlallista. Kohde – rupsahtanut lanttu, poltettu tulitikku – muuttuu arkitodellisuutta suuremmaksi.

Kaskipuro syntyi työläiskotiin ja vietti useita vuosia [[Sotalapset|sotalapsena]] Ruotsissa. Siellä hän kiinnosui kuvataiteesta. Häntä ei kuitenkaan hyväksytty Taideteollieen oppilaitokseen, joten hän alkoi opetella taidegrafiikan tekemistä päivätyön ohella omin päin ja professori [[Aukusti Tuhka]]n yksityisoppilaana. Ensimmäisen kerran hänen töitään oli esillä vuonna 1953. Alkuajan töiden aiheet olivat kaupunkinäkymiä ja työläiskuvia. [[Informalismi]] alkoi näkyä hänen töissään 1960-luvulla. Hän sai valtion taidekilpailun ensimmäisen palkinnon 1964. Sen jälkeen toimi grafiikan opettajaopettajana [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]] vuosina 1965–1974, taiteilijaprofessorija taiteilijaprofessorina vuosina 1974–1979 sekä. [[Helsingin juhlaviikot|Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija]] hän oli vuonna [[1979]]. Hänet palkittiin ruotsalaisella [[Prinssi Eugenin mitali]]lla vuonna 1974 ja hän sai professorin arvonimen vuonna 1980.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2004 | Sivu = 132| Isbn = 951-31-1846-0}}</ref>

Opettajantyösttän Pentti Kaskipuro sai [[Suomen Kulttuurirahasto]]n 30&nbsp;000 markan tunnustuspalkinnon, perusteluna "olennaisen pelkistävästäpelkistävä taiteestataide ja omintakeisuuteen rohkaisevastarohkaiseva opettajantyöstäopettajantyö" vuonna 1983.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1984'', s. 52. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07461-X.</ref>

Monet nykyiset eturivin graafikot kuten [[Outi Heiskanen]] ovat Kaskipuron eli ''Mestari K'':n entisiä oppilaita. Hänen töitään on maailman johtavissa grafiikkakokoelmissa ja museoissa, esimerkiksi [[Dresden]]in Kupferstich-kabinetissa, New Yorkin [[Museum of Modern Art|MoMassa]] ja Washingtonin [[Kongressin kirjasto]]ssa.<ref name=skh />

Kaskipurolle myönnettiin 2011 [[Hietaniemen hautausmaa]]n [[Hietaniemen hautausmaa#Taiteilijainmäki|Taiteilijainmäen]] viimeinen hauta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2011/02/1271847/kaskipurolle-viimeinen-hauta-hietaniemen-taiteilijakukkulalta | Nimeke = Kaskipurolle viimeinen hauta Hietaniemen taiteilijakukkulalta | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 11.2.2011 | Julkaisupaikka = Uutiset, Kulttuuri | Julkaisija = MTV3 | Viitattu = 12.2.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/includes/file_download.asp?deptid=3923&fileid=10026&file=020121A_Taiteilijamäki_10.pdf&pdf=1|Nimeke=Taiteilijainmäki V21A| Tiedostomuoto=pdf |Julkaisija= Helsingin seurakuntayhtymä| Viitattu =18.7.2011}}{{deadlink}}</ref>

* [[J. O. Mallander]], [http://muistotwww.hs.fi/muistokirjoitusmuistot/3603/pentti-kaskipuroa1364353208295 Pentti Kaskipuron muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]. J. O. Mallander. Viitattu 17.9.2015.