Ero sivun ”Mäntykasvit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
| kuva = Pinus_sylvestris_Beskid_Żywiecki.JPG
| kuvateksti = [[Mänty]] ''Pinus sylvestris''
|
|
|
|
|
'''''Pinaceae'''''
| heimo_auktori = [[Carl Sprengel|Sprengel]] ex [[Friedrich Karl Ludwig Rudolphi|F. Rudolphi]], 1830<ref name=far10>▼
▲| heimo = '''Mäntykasvit''' ''Pinaceae''
▲| heimo_auktori = [[Carl Sprengel|Sprengel]] ex [[Friedrich Karl Ludwig Rudolphi|F. Rudolphi]] 1830<ref name=far10>
{{Kirjaviite
| Tekijä = Farjon, Aljos
Rivi 50 ⟶ 49:
==Kuvaus==
Mäntykasvit ovat monivuotisia [[puuaines|puuvartisia kasveja]]. Ne ovat enimmäkseen puita, mutta jotkin lajit voivat olla pensaita. Heimoon kuuluu monia hyvin suurikokoisia puita
[[Juuri]]sto koostuu tavallisesti sekä suurista puuvartisista juurista että niiden kärjessä kasvavista ohuista [[sienijuuri]]sta. Mäntykasvien sienijuuret ovat tyypiltään pintasienijuuria eli ektomykorritsaa, jossa [[Symbioosi|symbioottisen]] sienen [[Sienirihma|rihmasto]] kasvaa kasvin [[solu]]jen välissä, mutta ei läpäise [[Soluseinä|soluseiniä]].<ref name=far10/><ref name=gd/>
[[Lehti_(kasvitiede)|Lehdet]] ovat yksinkertaisia ja muodoltaan tasasoukkia tai neulasmaisia. Niitä kutsutaan tavallisesti [[neulanen|neulasiksi]]. Neulasessa on yksi tai kaksi [[johtojänne]]ttä ja yksi tai useampi [[pihkatiehyt]]. Neulaset ovat useimmiten asettuneet versoihin kierteisesti, mutta joillakin lajeilla kääntyneet tyvestä siten että ne asettuvat verson ympärille kampamaisesti kahteen riviin. Neulaset kasvavat useimmilla suvuilla yksittäin, mutta männyillä yleensä 2–5 neulasen kimpuissa. [[Sirkkalehti]]ä on yleensä kahdesta viiteentoista, joskus yli 20. Suurin osa mäntykasveista on ainavihantia, ja tavallisesti yksittäinen lehti pysyy puussa useita vuosia. Lehtikuuset ja kultalehtikuuset ovat kuitenkin kesävihantia ja pudottavat lehtensä vuosittain.<ref name=far10/><ref name=gd/>
Mäntykasvit ovat [[yksikotinen|yksikotisia]], joten samalla yksilöllä on sekä hede- että emilehtiä. Emilehtien eli käpysuomujen ja peitinsuomujen muodostamia emikukintoja kutsutaan [[käpy|kävyiksi]]. Kävyt kasvavat yksittäin tai ryppäissä, tavallisesti lateraalisesti versojen sivussa, mutta joillakin [[kuuset|kuusilla]] (''Picea'') ja [[hemlokit|hemlokeilla]] (''Tsuga'') versojen kärjissä. Kävyt kypsyvät yleensä yhdessä vuodessa, mutta männyillä kahdessa tai kolmessa. Joillakin mänty- ja kuusilajeilla kävyt ovat [[serotiinisuus|serotiinisia]], joten niiden [[käpysuomu]]t pysyvät kävyn kypsymisen jälkeenkin kiinni kunnes metsäpalon aiheuttama kuumuus kuivattaa kävyt. Käpysuomut ovat yleensä litteitä ja asettuneet kierteisesti. Hedelehdistä eli sporofylleistä muodostuvat hedekävyt eli hedekukinnot kasvavat lehtihangoissa. Ne kehittyvät ja varisevat yhden kasvukauden aikana. [[Siemen]]iä kehittyy kaksi jokaista käpysuomua kohden. Siemenet ovat [[lenninsiipi|siivellisiä]], mutta joillakin mäntylajeilla lenninsiipi on hyvin lyhyt tai surkastunut.<ref name=far10/><ref name=gd/>
Rivi 116 ⟶ 115:
==Käyttö==
[[File:John_Deere_2054_DHSP_forestry_swing_machine,_Kaibab_National_Forest_1.jpg|thumb|[[Keltamänty]]jen (''Pinus ponderosa'') kaatoa [[Arizona]]ssa.]]
Mäntykasvit tuottavat varsinkin Pohjois-Amerikassa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Venäjä]]llä suurimman osan [[Sahateollisuus|saha-]] ja [[Paperiteollisuus|paperiteollisuuden]] käyttämästä puusta. [[Terva]], [[piki]] ja [[tärpätti]] valmistetaan yleensä mäntykasveista. Monista heimon lajeista saadaan [[eteerinen öljy|eteerisiä öljyjä]] ja useat mäntyjen suvun lajit tuottavat
==Lähteet==
| |||