Ero sivun ”Eino Hosia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde, muutamia lisätietoja, väliotsikot, luokat
Rivi 1:
'''Eino Johannes Hosia''' ([[14. marraskuuta]] [[1905]] [[Punkalaidun]] – [[19. heinäkuuta]] [[1941]] [[Joutseno]])<ref name="kame/> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen [[jatkosota|jatkosodan]] alussa.
 
==Henkilöhistoria==
[[Punkalaidun|Punkalaitumen]] ''Korpi-Hosian'' tilalta kotoisin ollut Hosia aikoi ensin taiteilijaksi, mutta teini-iässä kirjoittaminen vei voiton. Hosia julkaisi ensin yksittäisiä novelleja, kertomuksia ja pakinoita ja lopulta pitkän ponnistelun jälkeen esikoisromaaninsa ''Kypsynyttä viljaa''. Hän opiskeli myös [[Oriveden opisto|Oriveden kansankorkeakoulussa]] ja [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa]], mutta teki myös siinä sivussa maa- ja metsätöitä kotitilallaan, jota hänen Jaakko-veljensä isännöi. Teoksissaan Hosia kuvasi kotiseutuaan ja myös silloisen maatalousyhteiskunnan marginaaliryhmiä – köyhiä, sairaita ja vaivaisia. Romaanissaan ''Tulipunaiset ratsastajat'' Hosia kuvasi tositapahtumiin perustuen [[Huittinen|Huittisten]] seudulla toiminutta [[Kartanolaisuus|kartanolaisten]] uskonlahkoa.
Hosian vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Vihtori Hosia ja Karoliina Vilhelmiina Yli-Uotila ja puoliso vuodesta 1939 Auvo Marjatta Ripsaluoma.<ref name= "kame">{{Kirjaviite | Nimeke = Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Eino Hosia| Tekijä = Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.) | Sivut =435-444|Vuosi = 1947| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref>
Punkalaitumen Korpi-Hosian -tilalta kotoisin ollut Hosia aikoi ensin taiteilijaksi, mutta teini-iässä kirjoittaminen vei voiton. Hosia toimi lyhyitä aikoja sanomalehtimiehenä muun muassa ''[[Satakunnan Kansa]]ssa'', mutta oli vapaa kirjailija vuodesta 1932.<ref name="kame"/> Hän opiskeli [[Oriveden opisto|Oriveden kansankorkeakoulussa]] ja [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa]], mutta teki myös siinä sivussa maa- ja metsätöitä kotitilallaan, jota hänen Jaakko-veljensä isännöi. Hosia muutti vaimonsa kanssa maaliskuussa 1941 [[Helsinki|Helsingistä]] [[Peipohja]]an, jossa hän alkoi valmistella suurta Satakunta-eepostaan. Peipohjassa syntyi myös hänen Jaakko-poikansa, myöhemmin taidemaalari [[Jaakko Hosia]]. Satakunta-eepos jäi lopullisesti kesken, kun jatkosota alkoi. Siihen Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa [[Jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota)|JR26]]:ssa eli Ässärykmentissä, koska hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen [[tarkka-ampuja]]n luoti osui häntä päähän.
 
==Kirjallinen tuotanto==
Otettuaan osaa [[talvisota]]an Hosia julkaisi pääteoksensa ''Tuliholvin alla'', joka perustui hänen omiin sotakokemuksiinsa [[Taipaleenjoki|Taipaleella]] ja [[Vuosalmi|Vuosalmella]]. Romaani oli omistettu Hosian Summassa kadonneelle Jaakko-veljelle.
Hosia julkaisi ensin yksittäisiä novelleja, kertomuksia ja pakinoita ja lopulta pitkän ponnistelun jälkeen esikoisromaaninsa ''Kypsynyttä viljaa'' (1937). Teoksissaan Hosia kuvasi kotiseutuaan ja myös silloisen maatalousyhteiskunnan marginaaliryhmiä – köyhiä, sairaita ja vaivaisia. Romaanissaan ''Tulipunaiset ratsastajat'' (1938) hän tarkasteli tositapahtumiin perustuen [[Huittinen|Huittisten]] seudulla toiminutta [[Kartanolaisuus|kartanolaisten]] uskonlahkoa.Otettuaan osaa [[talvisota]]an Hosia julkaisi pääteoksensa ''Tuliholvin alla'' (1940), joka perustui hänen omiin sotakokemuksiinsa [[Taipaleenjoki|Taipaleella]] ja [[Vuosalmi|Vuosalmella]]. Romaani oli omistettu Hosian Summassa kadonneelle Jaakko-veljelle. Kirjasta ilmestyi uusi painos marraskuussa [[2005]] Hosian syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Uudessa painoksessa on mukana luku vangitun venäläisen luutnantin Andrei Nitshikovin päiväkirjasta, josta ilmenee puna-armeijan kehno johto ja summittainen strategia. Tätä lukua ei otettu mukaan vuonna 1940 ilmestyneeseen kirjan ensimmäiseen painokseen sen silloisen poliittisen arkaluontoisuuden takia.
 
Eino Hosia muutti vaimonsa Marjatan kanssa maaliskuussa [[1941]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Peipohja]]an, jossa hän alkoi valmistella suurta Satakunta-eepostaan. Peipohjassa syntyi myös hänen Jaakko-poikansa, myöhemmin taidemaalari [[Jaakko Hosia]].
 
Satakunta-eepos jäi lopullisesti kesken, kun jatkosota alkoi. Tähän sotaan Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa [[JR26]]:ssa eli Ässärykmentissä; hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen tarkka-ampujan luoti osui häntä päähän.
 
''Tuliholvin alla'' -kirjasta ilmestyi uusi painos marraskuussa [[2005]] Eino Hosian syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Uudessa painoksessa on nyt mukana luku vangitun venäläisen luutnantin Andrei Nitshikovin päiväkirjasta, josta ilmenee puna-armeijan kehno johto ja summittainen strategia. Tätä lukua ei otettu mukaan vuonna [[1940]] ilmestyneeseen kirjan ensimmäiseen painokseen sen silloisen poliittisen arkaluontoisuuden takia.
 
==Teokset==
Rivi 15 ⟶ 12:
* ''Tulipunaiset ratsastajat'', romaani. Otava 1938
* ''Orjantappuratie'', romaani. Otava 1938
* ''Tuliholvin alla'', romaani sodasta. Otava 1940, uusintapainos 2005
* ''Musta aurinko'', romaani. Otava 1941 (kirjoitettu 1938-1939<ref name="kame"/>)
* ''Kukkivia hautoja'', jälkeenjääneitä novelleja. Otava 1945
* ''Valitut teokset'', sisältää Tulipunaiset ratsastajat, Musta aurinko, Novelleja. Otava 1957
Rivi 22 ⟶ 19:
==Lähteet==
*[http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen3&kohde=1883 Lalli] Luettu 5.3.2007
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
*[http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=1012 Tuliholvin alla -kirjan arvostelu]
*[http://jps.capnova.com/~alueviesti/pdf_files/200701162322200.4.pdf Alueviesti 17.1.2007]
 
{{Tynkä/Kirjailija}}
 
{{AAKKOSTUS:Hosia, Eino}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka: Suomalaiset novellikirjailijat]]
[[Luokka: Suomalaiset sotakirjailijat]]
[[Luokka: Pakinoitsijat]]
[[Luokka: Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet]]
[[Luokka:Vuonna 1905 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1941 kuolleet]]
[[Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet]]