Ero sivun ”Kuuloaisti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 213.255.161.141 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Outilein tekemään versioon. |
||
Rivi 4:
== Äänen välittyminen ==
Korva
Ääni saa simpukassa olevan [[basilaarikalvo]]n värähtelemään. Värähtely liikuttaa kuuloreseptorisoluja, ja solujen värekarvojen osuessa yläpuolellaan olevaan katekalvoon lähtee kuuloreseptoreista [[kuulo-tasapainohermo]]a pitkin [[hermoimpulssi]] isoaivokuoren kuuloalueelle. Kuuloreseptoreina toimivien karvasolujen karvat muodostavat niitä ympäröivien tukisolujen kanssa [[Cortin elin|Cortin elimen]]. Mitä matalampi ääni, sitä pidemmälle se kulkee simpukassa. Nämä impulssit välittyvät [[kuulohermosäie|kuulohermosäikeiden]] kautta [[aivokuori|aivokuorella]] sijaitsevaan [[kuulokeskus|kuulokeskukseen]], jossa syntyy kokemus äänestä ja sen ominaisuuksista.
Rivi 16:
Ihmisen kuuloalue on noin 20–20 000 [[hertsi|Hz]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = | Sivu = 592| Selite = | Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = 2.2.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> ja se huononee iän mukana. Erityisesti korkeiden taajuuksien kuuleminen heikkenee ensimmäisenä, jolloin vanhukset voivat todeta muun muassa, että "heinäsirkat ovat kadonneet heidän elämästään". Korkeimpia ääniä kuulevat [[lepakko|lepakot]] (max. noin 150 kHz) ja matalimpia [[myyrä]]t (min. noin 1 Hz).
Äänen suunnan havaitseminen perustuu siihen, että äänellä on oikeaan ja vasempaan korvaan eri matka. Kahden korvan välisen äänen aikaeron ihminen huomaa hyvin, mutta ei kovin pienillä taajuuksilla. Korkeilla äänillä on lyhyt [[aallonpituus]] – muutamasta [[senttimetri]]stä muutamaan kymmeneen –, ja siksi niiden tulosuunta voidaan arvioida varsin tarkasti. Matalien äänien tulosuuntaa ihminen ei pysty havaitsemaan. Siksi yksi [[bassokaiutin]] riittää
Korvien välinen välimatka vaikuttaa siihen, miten äänen tulosuunta osataan arvioida. [[Norsu]] on tässä parempi kuin [[jyrsijät|hiiri]]. Toisaalta norsulla korvien välinen matka on korkeilla äänillä useita äänen aallonpituuksia ja tämä voi aiheuttaa virheellisiäkin aistimuksia.
| |||