Ero sivun ”Dmitri Miljutin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Aiheesta muualla: - tarkempi luokka
linkkejä venäjänkielisiin teksteihin ja lähde viimeisyydelle
Rivi 6:
Ministerinä Miljutin uudisti kokonaan Venäjän sotilaskoulutuksen ja peruskoulutus saatettiin kaikkien alokkaiden ulottuville.<ref name="brit" /> [[Kadettikoulu]]t kehitettiin korkeakouluiksi ja alemman upseeriston kouluttamiseksi perustettiin [[junkkarikoulu]]ja.<ref name="Ekman">Torsten Ekman: ''Suomen kaarti 1812–1905'', s. 239. Schildts, Helsinki 2006.</ref> [[Tammikuun kansannousu|Puolan kapinan]] jälkeen armeijan koko kaksinkertaistettiin. Miljutinin kaudella Venäjän sotilashallintoa hajautettiin jakamalla maa sotilaspiireihin, sotilaiden ruumiilliset rangaistukset kiellettiin ja sotilasoikeudenkäyntien oikeusjärjestystä muutettiin.<ref name="NFB" /> Merkittävin uudistus oli kuitenkin 1874 käyttöönotettu yleinen asevelvollisuus, joka koski kaikkia 20-vuotiaita miehiä lukuun ottamatta erityissyistä vapautukseen oikeutettuja. Samassa yhteydessä palvelusaika voitiin lyhentää 25:stä kuuteen vuoteen.<ref name="brit" /> Lisäksi palvelusajan jälkeen asevelvolliset olivat yhdeksän vuotta [[reservi]]ssä ja sen jälkeen 40-vuotiaiksi saakka [[Nostoväki|nostoväessä]], johon kuuluivat myös kaikki aktiivisesta palveluksesta vapautetut. Uudistus oli mullistava, vaikka lukuisten perheellisyyteen liittyneiden poikkeusehtojen seurauksena pääosa ikäluokasta itse asiassa vältti palveluksen.<ref name="Ekman" /> Miljutin olisi halunnut ulottaa järjestelmän sellaisenaan myös [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an, mutta lopulta sotaministeriö ja keisari hyväksyivät suomalaisten toivomat merkittävät poikkeukset, joiden myötä Suomi sai [[Suomen asevelvollinen sotaväki|oman asevelvollisen sotaväkensä]] vuonna 1881.<ref>Ekman 2006, s. 244–245.</ref>
 
Varsinkin Venäjän menestys [[Turkin sota|Turkin sodassa]] 1877–1878 osoitti Miljutinin toteuttamien reformien hyödyllisyyden. Hän sai kuitenkin myös paljon vaikutusvaltasia vihamiehiä, sillä hänen uudistuksensa heikensivät aatelin etuoikeuksia armeijassa. Miljutin vetäytyi eläkkeelle pian tsaari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] kuoleman jälkeen toukokuussa 1881.<ref name="brit" /> Hän sai myöhemmin sotamarsalkan arvon jaMyöhemmin hänet nimitettiin [[Venäjän valtakunnanneuvosto|valtakunnanneuvoston]] jäseneksi. Kreivin arvon hän oli saanut jo 1878.<ref name="NFB" /> Vuonna 1898 Miljutin sai vielä sotamarsalkan arvon [[Aleksanteri II:n patsas (Moskova)|Aleksanteri II:n muistomerkin]] paljastusjuhlien yhteydessä. Hän oli viimeinen tsaarin ajan Venäjällä marsalkaksi ylennetty.<ref>Mihail Bykov: [http://russkiymir.ru/en/magazines/article/144422/ The Last Field Marshal] {{en}} Russki Mir -säätiö. Viitattu 14.9.2015.</ref>
 
Dmitri Miljutinin veli oli merkittävä valtiomies [[Nikolai Miljutin]].<ref name="NFB" />
Rivi 15:
==Aiheesta muualla==
*{{Commonscat-rivi|Dmitry Milyutin}}
*[http://encyclopedia.mil.ru/encyclopedia/history_department/more.htm?id=11343152@SD_Employee МИЛЮТИН Дмитрий Алексеевич] {{ru}} Venäjän puolustusministeriö
*[http://www.hrono.ru/biograf/bio_m/miljutin_da.php Дмитрий Алексеевич Милютин] {{ru}} Hrono.ru
 
{{AAKKOSTUS:Miljutin, Dmitri}}