Versio 14. syyskuuta 2015 kello 13.17 muokkaa Custoo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 832 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 14. syyskuuta 2015 kello 13.37 muokkaa kumoa Ktp234 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 386 muokkausta kh, selvennä Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Myeliini''' on sekä [[keskushermosto]]ssa että [[ääreishermosto]]ssa esiintyvä solukalvon erikoistunut rakenne, joka muodostaa eristekerroksen (myeliinitupen) [[aksoni]]en ympärille. Keskushermostossa myeliiniä tuottavat [[oligodendrosyytti\|oligodendrosyytit]] ja ääreishermostossa [[Schwannin solu]]t. Jotkin taudit, kuten [[MS-tauti]] ja eräät [[aivo]]jen ja [[selkäydin\|selkäytimen]] [[tulehdus\|tulehdukset]], vaurioittavat myeliiniä ja aiheuttavat oireita sen hermon vaikutusalueella, jonka myeliinikerros on vaurioitunut. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssit kulkevat nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.<ref name="JYU">[http://cibr.jyu.fi/vaikutaaivoihin/Lapsenaivojenkehitys.Mkel.pdf Miten lapsen aivot kehittyvät?] Jyväskylän yliopisto</ref>▼ ~~{{lähteetön}}~~ ▲'''Myeliini''' on sekä [[keskushermosto]]ssa että [[ääreishermosto]]ssa esiintyvä solukalvon erikoistunut rakenne, joka muodostaa eristekerroksen (myeliinitupen) [[aksoni]]en ympärille. Keskushermostossa myeliiniä tuottavat [[oligodendrosyytti\|oligodendrosyytit]] ja ääreishermostossa [[Schwannin solu]]t. Jotkin taudit, kuten [[MS-tauti]] ja eräät [[aivo]]jen ja [[selkäydin\|selkäytimen]] [[tulehdus\|tulehdukset]] vaurioittavat myeliiniä ja aiheuttavat oireita sen hermon vaikutusalueella, jonka myeliinikerros on vaurioitunut. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssit kulkevat nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.<ref name="JYU">[http://cibr.jyu.fi/vaikutaaivoihin/Lapsenaivojenkehitys.Mkel.pdf Miten lapsen aivot kehittyvät?] Jyväskylän yliopisto</ref> ==Myeliinituppi== [[Tiedosto:Complete neuron cell diagram numbered large numbers.svg\|300px\|right\|thumb\|[[Neuroni\|Hermosolu eli neuroni]]. Solun runko punaisella värillä, ''16.'' [[aksoni\|viejähaarake eli aksoni]], ''21.'' myeliinituppi (Schwannin solu) vaaleansinisellä ja ''12.'' sen tuma, ''22.'' Ranvierin kuroumat.]] '''Myeliinituppi''' on rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut solukalvon rakenne, jossa [[gliasolu~~\|gliasolun~~]]n [[solukalvo]] kiertyy hermosolun [[aksoni\|aksonin]] (viejähaarakkeen) ympäri rullalle. Myeliinituppi mahdollistaa hermoimpulssin nopeamman kulun toimimalla [[eriste~~\|eristeenä~~]]enä ja keskittämällä aksonin solukalvon (aksolemman) depolarisaation Ranvierin kuroumiin, joissa jänniteherkkien natriumkanavien tiheys on erityisen suuri. Keskushermostossa myeliinitupen muodostavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut.{{lähde}} ~~Keskushermostossa myeliinitupen muodostavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut.{{lähde}}~~ ==Myeliinin biokemiallinen koostumus== Myeliini ''[[in situ]]''{{Selvennä\|Tähän tarvitaan suomenkielinen sana, koska minä ainakaan en ymmärrä tätä.}} sisältää noin 40 % vettä. Myeliinissä on poikkeuksellisen suuri osuus [[lipidi\|lipidejä]] (noin 70-85 %), kun taas [[proteiini\|proteiineja]] on suhteellisen vähän (15-30 %). Yleensä biologisissa kalvoissa proteiineja on suhteessa enemmän lipideihin verrattuna. Matala vesipitoisuus ja erityinen lipidikoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä.{{lähde}}▼ ▲Myeliini ''[[in situ]]'' sisältää noin 40% vettä. Myeliinissä on poikkeuksellisen suuri osuus [[lipidi\|lipidejä]] (noin 70-85%), kun taas [[proteiini\|proteiineja]] on suhteellisen vähän (15-30%). Yleensä biologisissa kalvoissa proteiineja on suhteessa enemmän lipideihin verrattuna. Matala vesipitoisuus ja erityinen lipidikoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä. Keskushermoston ja ääreishermoston myeliinillä on sama funktio, mutta sen lisäksi, että myeliiniä tuottavat eri solut, myös solujen tuottaman myeliinin proteiini- ja lipidikoostumuksissa on eroja.{{lähde}}

Ero sivun ”Myeliini” versioiden välillä