Ero sivun ”Sylvia van der Moer” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
väliotsikoita, järjestys, tarkennus |
||
Rivi 2:
'''Sylvia Petronella Antoinette van der Moer''', usein pelkkä '''Petronella''' ([[11. syyskuuta]] [[1923]] [[Haag]], [[Alankomaat]] – [[28. tammikuuta]] [[2014]] [[San Francisco]], [[Yhdysvallat]])<ref name=lapinkansa>{{Lehtiviite | Tekijä = Miettunen, Olli | Otsikko = Kultakenttien legenda kuollut | Julkaisu = Lapin Kansa | Ajankohta = 2.4.2014 | Julkaisija = | www = http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194890258739/artikkeli/kultakenttien+legenda+kuollut.html | Viitattu = 9.4.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://findingpetronella.com/2014/04/01/above-all-she-was-a-mother/ | Nimeke = Above all, she was a mother | Tekijä = O’Connell, Jenny | Ajankohta = 1.4.2014 | Julkaisija = Jenny O’Connell | Viitattu = 9.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> oli [[Suomi|Suomen]] [[Lapin lääni|Lapissa]] muutaman kuukauden ajan vuonna 1949 oleskellut ja paljon julkisuutta saanut hollantilainen nainen, joka kuuluu nykyään Lapin kultamaiden legendoihin. Petronellasta liikkuu monenlaisia kertomuksia ja monet niistä ovat aikojen saatossa värittyneet.
==Petronellan oleskelu Suomessa vuonna 1949==
Petronella saapui Suomeen kesäkuussa 1949 esiintyen toimittajana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Petronella+hurmasi+Lemmenjoen+kultamiehet/1135242441630| Nimeke = Petronella hurmasi Lemmenjoen kultamiehet| Tekijä = Tahkolahti, Jaakko | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 1.1.2009| Julkaisija = Sanoma News | Viitattu = 2.1.2009}}</ref><ref name=hs>Huijarista Lapin legendaksi. Helsingin Sanomat 13.7.2014 s. C 6-7</ref> Helsingissä hän jätti hotellilaskunsa maksamatta ja katosi. [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] hän oli kuullut Lapin kullankaivajista. Petronella lähti erään geologin mukana pohjoisen kultakentille ja jäi Morgamojalle kullankaivajien kokille Tyyne Tähdelle apulaiseksi. Hän toimi Kullervo Korhosen ja Heikki Kokon kullankaivuuporukan apukokkina loppukesästä 1949.<ref>Sompio (Sodankylän talousalueen paikallislehti), to 7. elokuuta 2014 s.14</ref> Siinä työssä hän auttoi ruoanlaitossa, siivosi ja pesi pyykkiä. Hänen kerrotaan olleen ahkera ja saaneen kullankaivajien kunnioituksen. Petronellan muistellaan olleen iloinen ja miellyttävä mutta hän ei kuitenkaan pyrkinyt viettelemään miehiä.<ref>Mäkipuro, 1965, s. 117</ref>
Vuoden 1949 syyskuun lopulla Petronella lähti käymään [[Inari]]ssa, josta hänen aikomuksenaan oli palata takaisin kultajoille kaivukauden loppuun saakka. Poliisi kuitenkin pidätti hänet Inarissa. Hänen passinsa oli mitätöity, ja hänen tuli poistua maasta. Petronella tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 18. lokakuuta 1949 karkotettavaksi Suomesta viideksi vuodeksi. Häntä syytettiin maksamatta jääneestä hotellilaskusta, oleskeluviisumin ylittämisestä ja väärällä nimellä esiintymisestä. Lehdissä tapauksesta kerrottaessa esitettiin väitteitä vakoilusta ja arvailuja hänen tekemisistään kultamailla.<ref>Mäkipuro, 1965, s.118</ref> Hänen kuitenkin karkotettiin vain pikkurikoksista.<ref name=hs/>
Petronella poistui maasta, mutta jätti lähtemättömän jäljen sekä kultamiesten mieliin että kultamaille. Nykyään [[Lemmenjoki|Lemmenjoen]] maisemissa kohoavat kaipaamaan jääneiden kultamiesten nimeämät Petronellankukkulat (sijainti {{Coord|68|39.288|N|025|45.286|E|type:mountain(460)_region:FI-10|name=Petronellankukkulat|näyttö=rivi,otsikko}}).<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Petronellan kummut muistona | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 5.9.2012 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = TS-Yhtymä| www = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/386486/Petronellan+kummut+muistona | Viitattu = 5.9.2012}}</ref> Kullankaivajat ja lehtimiehet yrittivät jälkeenpäin tavoittaa Petronellaa, mutta tuloksetta. [[Oulun kaupunginteatteri]] teki Petronellasta musikaalin vuonna 2006. [[Saariselkä|Saariselällä]] on hänen nimensä mukaan nimetty ravintola ja hänen tarinansa on kerrottu Legenda-olutmerkin pulloetikettien Lapin legendoista kertovassa sarjassa.{{Lähde}}
==Myöhemmät vaiheet==
Syyskuun 2007 alussa hollantilainen ryhmä löysi Petronellan asuinpaikan. Petronella asui tuolloin [[New Albany]]n kaupungissa [[Ohio]]n osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hän käytti äitinsä suvun kautta tulevaa nimeä P. Annick Vandermoer.{{Lähde}}
Vuonna 2014 yhdysvaltalainen Jenny O'Connell perusti Finding Petronella -hankkeen, jossa tavoitteena on kulkea Petronellan jalanjäljissä jalkaisin Suomen läpi Lappiin. Projektille hankittiin rahoitusta joukkorahoituksella, ja sitä dokumentoidaan blogiin. O'Connell tutustui Petronellaan ja hänen tarinaansa ystävänsä, Petronellan tyttären Solange van der Moerin kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/jennifer_oconnell_seuraa_petronellan_jalanjalkia_lapissa/7316220 | Nimeke = Jennifer O’Connell seuraa Petronellan jalanjälkiä Lapissa | Tekijä = Leukumaavaara, Jenni | Ajankohta = 25.6.2014 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.6.2014}}</ref> Näihin tarinoihin on kuitenkin tehnyt oikaisuja Suomi-Hollanti-seuran aktiivi Arnold Pietersen, jonka selvitysten mukaan Petronella ei ollut toimittaja, ei taistellut vastarintaliikkeessä eikä ollut keskitysleirillä, kuten oli väittänyt. Hän ei myöskään ollut paronitar eikä haastatellut 1940-luvulla rosvopäällikköä [[Salvatore Guiliano]]a Sisiliassa. Pietersenin selvitysten mukaan toimittajan tittelin varjolla eri puolilla Eurooppaa tehdyt hotellipetokset olivat Petronellan elämäntapa. Suomen lisäksi hän aikalaislehtien mukaan majaili hotelleissa maksamatta Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa.<ref name=hs/> Jenny O´Connell vieraili vuoden 2014 kesällä Tankavaaran 65. kultakisoissa kierrellen myös Petronellan jalanjälkiä Suomessa. O´Neill aikoo kirjoittaa matkastaan sekä Petronellasta kirjan. Hän ylläpitää myös aiheeseen liittyvää findingpetronella.com -blogia netissä.<ref>Sompio (Sodankylän talousalueen paikallislehti), to 7. elokuuta 2014 s.14-14</ref>▼
Petronella kuoli tyttärensä luona Yhdysvalloissa
▲Vuonna 2014 yhdysvaltalainen Jenny O'Connell perusti Finding Petronella -hankkeen, jossa tavoitteena on kulkea Petronellan jalanjäljissä jalkaisin Suomen läpi Lappiin. Projektille hankittiin rahoitusta joukkorahoituksella, ja sitä dokumentoidaan blogiin. O'Connell tutustui Petronellaan ja hänen tarinaansa ystävänsä, Petronellan tyttären Solange van der Moerin kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/jennifer_oconnell_seuraa_petronellan_jalanjalkia_lapissa/7316220 | Nimeke = Jennifer O’Connell seuraa Petronellan jalanjälkiä Lapissa | Tekijä = Leukumaavaara, Jenni | Ajankohta = 25.6.2014 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.6.2014}}</ref> Näihin tarinoihin on kuitenkin tehnyt oikaisuja Suomi-Hollanti-seuran aktiivi Arnold Pietersen, jonka selvitysten mukaan Petronella ei ollut toimittaja, ei taistellut vastarintaliikkeessä eikä ollut keskitysleirillä. Hän ei myöskään ollut paronitar eikä haastatellut 1940-luvulla rosvopäällikköä [[Salvatore Guiliano]]a Sisiliassa. Pietersenin selvitysten mukaan toimittajan tittelin varjolla eri puolilla Eurooppaa tehdyt hotellipetokset olivat Petronellan elämäntapa. Suomen lisäksi hän aikalaislehtien mukaan majaili hotelleissa maksamatta Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa.<ref name=hs/> Jenny O´Connell vieraili vuoden 2014 kesällä Tankavaaran 65. kultakisoissa kierrellen myös Petronellan jalanjälkiä Suomessa. O´Neill aikoo kirjoittaa matkastaan sekä Petronellasta kirjan. Hän ylläpitää myös aiheeseen liittyvää findingpetronella.com -blogia netissä.<ref>Sompio (Sodankylän talousalueen paikallislehti), to 7. elokuuta 2014 s.14-14</ref>
▲Petronella kuoli tyttärensä luona Yhdysvalloissa.<ref name=hs/> tammikuussa 2014, ja hänen toiveenaan oli, että hänen tuhkansa siroteltaisiin Lemmenjoelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/petronella_palaa_kultamaille__lopullisesti/7286859 | Nimeke = Petronella palaa kultamaille — lopullisesti | Tekijä = Vaarama, Vesa | Ajankohta = 25.6.2014 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.6.2014}}</ref> Petronellan tytär vei äitinsä tuhkat Lemmenjoelle ja Inarin hautausmaan [[Pyrkyreiden palsta]]lle. Kullankaivajien hautausmaan uuteen muistopatsaaseen ''Tuhkapyrkyriin'' kiinnitettiin Petronellan muistokyltti.<ref>Sompio (Sodankylän talousalueen paikallislehti), to 7. elokuuta 2014 s.14</ref><ref>[http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194918269270/artikkeli/petronellan+tytar+saapui+sittenkin+suomeen.html Lapin Kansa]</ref>
== Lähteet ==
| |||