Versio 5. elokuuta 2015 kello 15.36 muokkaa J.K Nakkila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 528 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 14. syyskuuta 2015 kello 00.19 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p siistiminen, typos fixed: pohjoispuoleis → pohjoispuolis, muunmua → muun mua, piiro → piirro, tärkeä merkit → suuri merkit using AWB Uudempi muutos →
Rivi 55: ===Keskiaika=== [[kuva:LivoniaCitznsCmmnrs.png\|220px\|thumb\|oikea\|[[Liivinmaa]]n rahvaita ~~piiroksessa~~piirroksessa 1500-luvulta.]] Saksalaisten kiinnostus Baltian alueeseen alkoi 1100-luvulla. Ensiksi saapuivat kauppiaat, mutta heidän perässään tulivat paikallisten käännyttämiseen tähtäävät papit ja munkit. Kauppiaat ja papit saapuivat aluksi Väinäjoen suulle ja sieltä sisämaahan liiviläisten alueelle. Koska liiviläiset kohdattiin ensimmäisenä yleistyi Liivinmaa termi tarkoittamaan myöhemmin koko aluetta. [[Riika\|Riiasta]] tuli valloittajien keskus sen jälkeen kun se perustettiin vuonna 1201. Latvialaisten alistaminen kävi suhteessa esimerkiksi virolaisiin suhteellisen helposti. Latgalen itsenäiset maakunnat alistettiin 1210-luvulla. Kalparitaristo oli vuonna 1209 hyökännyt Latgallien merkittävimmän johtajan [[Visvaldis]]in kimppuun liittouduttuaan ensin usean alempiarvoisen paikallisen kanssa. Ritaristo tuhosi Visvaldsin linnan Jersikassa sekä sitä ympäröineen kaupungin. [[Albert von Buxhövden]] tarjosi Visvaldikselle mahdollisuutta ryhtyä vasalliksi, mihin tämä suostuikin. Visvald sai alueensa takaisin, mutta jo 1214 Albert pakotti tämän luopumaan niistä. Vuoden 1210 vaiheilla Albert kukisti [[Viestards]]in johtamat [[semgallit]], joista suuri osa pakeni Liettuaan. Vähitellen alistettiin myös kuurit. Kun latvialaiset oli kukistettu heitä käytettiin vielä itsenäisiä virolaisia vastaan. Latvialaisten ja muiden valloitettujen kansojen maat jaettiin Kalparitariston ja piispanistuimen kesken. 1400-luvulla otettiin käyttöön maaorjuus, kun kasvaneesta viljan hinnasta pyrittiin hyötymään mahdollisimman paljon. [[Liivinmaan sota\|Liivinmaan sodan]] aikana ritarikunta hajosi ja sen Latviassa omistamista alueista tuli osa Puola-Liettuaa, lukuun ottamatta vuonna 1561 perustettua [[Kuurinmaan herttuakunta]]a, joka säilytti eriasteien itsemääräämisoikeuden vuoteen 1795 saakka.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 64-67</ref> ===Ruotsin vallan aika=== Ruotsi valloitti Latvian ~~pohjoispuoleiset~~pohjoispuoliset osat Puolalta vuonna 1629. Puolan alaisuuteen jäi Kuurinmaan herttuakunta ja Latgallian voivodikunta. Vuosien sotimisen jälkeen 1620-luvulla Latviassa oli enää arviolta 200 000 asukasta, kun vielä 1500-luvulla asukkaita oli ollut arviolta 400 000. Ruotsin valloittamalla Liivinmaalla oli noin 50 000 latvialaista, Latgalessa suurin piirtein saman verran ja sodasta vähiten kärsineellä Kuurinmaalla noin 100 000. Eniten kuolleisuutta aiheuttivat ruttoepidemiat 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa. Taudit levisivät nopeasti sotapakolaisten mukana.<ref>Alenius 2000, s. 105-108</ref> Ruotsin valtiovallalla oli enemmän sananvaltaa Liivinmaalla, kuin Ruotsiin vapaaehtoisesti liittyneessä Viron provinssissa. Ruotsin valtio heikensi saksalaisen aatelin valtaa alueella pyrkiessään liittämään alueen kiinteämmin Ruotsiin. Ruotsi alkoi läänittää Liivinmaan alueita muutamalle Ruotsalaiselle maaseutuaateliselle. Parilla kymmenellä ruotsalaisella oli lopulta hallussaan yli puolet Liivinmaan peltoalasta. Läänitystilat kuitenkin peruttiin 1680- ja 1690-lukujen aikana.<ref>Alenius 2000, s. 110-113</ref> Vuosina 1695–97 Latviaan iskivät peräkkäin pahat katovuodet, minkä seurauksena jopa 20 % väestöstä kuoli<ref>Mela ja Valba 2005, s. 69</ref>. ===Venäjän vallan aika=== Rivi 82: ===Asuminen=== Vanhga latvialainen asumismuoto on kylä, johon kuului tyypillisesti kolmesta useaan kymmeen taloa. Vidzemessä, Kuurinmaalla ja Kurzemessa tyypillinen kyläasutus hajosi ja asukkaat siirtyivät yksittäistaloihin. Kylämalli säilyi Latgalessa, missä oli enimmäkseen pientiloja. Asumukseen kuului sen asukkaan varallisuudesta riippuen vaihteleva määrä rakennuksia. Vanhin talonpoikaistalon tyyppi on savupirtti, joka oli yksihuoneinen tupa. Tämän tapaisia rakennuksia säilyi 1800-luvulle saakka. 1100-luvulla yleistyi kaksiosainen asumistilaan ja keittiöön jaettu asuinrakennus. Talot voitiin jakaa Itä- ja Länsi-Latvialaiseen malliin ~~muunmuassa~~muun muassa uunin rakenteen ja eteisen käyttötavan mukaan. Talojen sisustus oli tyypillisesti yksinkertainen. Tärkein sija talossa oli liedellä, jota käytettiin ruuan valmistukseen että talon lämmitykseen. 1800-luvulle asti suurimmassa osassa taloista ei ollut savupiippua, vaan savu poistettiin ovien ja ikkunoiden kautta. Savupiippujen myötä avoliedet korvautuivat muuratuilla uuneilla.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 183-187</ref> ===Vaatetus=== Rivi 99: ===Musiikki=== [[kuva:1991 CPA 6373.jpg\|220px\|thumb\|oikea\|Neuvostoajan postimerkki, johon on kuvattu perinteisiä latvialaisia soittimia.]] Latvialaisia kansanlauluja on kerätty talteen useita satoja tuhansia. Ne käsittelevät usein ihmisten elämää, suhdetta luontoon, juhlia ja rituaaleja. Laulannalla on ollut ~~tärkeä~~suuri merkitys latvialaisen kansallistunteen syntymisellä. [[Krišjānis Barons]] keräsi 1 052 kansanlaulua kokoelmaansa ''Latvju dainas''. Kansalliset laulujuhlat syntyivät 1800-luvulla ja ensimmäinen niistä pidettiin Latviassa vuonna 1873. Laulamisen perinteellä oli tärkeä osa myös niin sanotussa [[Laulava vallankumous\|laulavassa vallankumouksessa]], joka johti Latvian itsenäistymiseen Neuvostoliitosta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.li.lv/index.php?option=com_content&task=view&id=43&Itemid=1128 \| Nimeke =Music in Latvia \| Tekijä = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisija = The Latvian Institute \| Viitattu = 22.11.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Baltianmaiden laulujuhlat ovat [[Unesco]]n [[aineettoman kulttuuriperinnön luettelo]]ssa<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?lg=en&pg=00011&RL=00087 \| Nimeke =The Baltic Song and Dance Celebrations \| Tekijä = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisija =UNESCO \| Viitattu =22.11.2010 \| Kieli ={{en}} }}</ref>. ==Katso myös==

Ero sivun ”Latvialaiset” versioiden välillä