'''Reunuspietaryrtti''' eli '''reunuspäivänkakkara''' (''Tanacetum parthenium'', syn. ''Chrysanthemum parthenium'') on vahvasti ryydintuoksuinen [[pietaryrtit|pietaryrttilaji]], jota kasvatetaan myös koristekasvina.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, 427.</ref>
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 30:
== Levinneisyys ==
AlunperinAlun perin reunuspietaryrtti on kotoisin [[Lounais-Aasia]]sta ja [[Balkan]]ilta.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="SPK"/> Laji on levinnyt muualle viljelyn myötä. Esimerkiksi Tanskassa, Etelä- ja Keski-Ruotsissa ja -Suomessa sekä Etelä-Norjassa sitä tavataan villiintyneenä karkulaislajina.<ref name="SPK"/> Suomessa reunuspietaryrtistä on havaintoja lähinnä maan eteläosista sekä Pohjanlanden rannikolta [[Oulu]]n korkeudelle saakka.<ref>Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43380&year=2011 Kasviatlas 2011: Reunuspietaryrtin (''Tanacetum parthenium'') levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 19.2.2013.</ref>
== Elinympäristö ==
Rivi 36:
== Käyttö ==
Reunuspietaryttiä viljellään nykyään koristekasvina.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Sitä on aiemmin käytetty myös rohtokasvina torjumaan matoja ja hoitamaan kramppeja.<ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/astera/tanac/tanapar.html Den virtuella floran: Mattram] Viitattu 19.2.2013. {{sv}}</ref> Antiikin aikana lajia käytettiin naistentautien hoitamiseen, josta juontuu myös lajin tyttöä tai neitsyttä tarkoittava tieteellinen nimi ''parthenium''.<ref>Ålands flora 2010, s. 372.</ref> Reunuspietaryrtti sisältää kouristuksia laukaisevia ja kipuja lieventäviä seksviterpeenilaktoneita (partenolidia, krysartemiineja, santamariinia, reynosiinia).<ref>[http://www.yrttitarha.fi/kanta/reunuspaivankakkara/ Yrttitarha: Reunuspäivänkakkara] Viitattu 19.3.2013.</ref> Lisäksi kasvissa on melatoniinia.{{lähde}}
