Ero sivun ”Malminkartano” versioiden välillä

[[File:Näkymä_RukkilanpolultaNäkymä Rukkilanpolulta.JPG|250px|thumb|Näkymä Tuohiaukion suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu.]]

Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulemaan [[Vantaankosken rata|Vantaankosken kaupunkirata]] (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunitelmatsuunnitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Heikki Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyivät useat torit, kujat sekä viheralueet. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde1|nimeke = Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Alueen keskusta- alueen omaleimaisen Erskinen korttelin suunnitteli arkkitehti [[Ralph Erskine]] vuosina 1978–1981. Erskine kutsuttinkutsuttiin mukaan suunnitteluun vuonna 1978, sillä keskustaan haluttiin omaleimainen ilme. Talojen julkisivujen elävöittämiseen osallistui myös alueen asukkaita.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde3|nimeke = Erskinen kortteli|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Alueen suurin koulutuslaitos on [[AEL]] alueen pohjoisosissa (Kaarnatie 4). Malminkartanossa on kaksi ala-asteen koulua: Malminkartanon ala-aste (Puustelli) eteläosassa sekä Pihkapuiston ala-aste pohjoisosissa. [[Apollon yhteiskoulu|Apollon yhteiskoulussa]]ssa toimivat sekä lukio että yläaste.

Malminkartanossa toimii useita päiväkoteja ympäri kaupunginosaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/koulut-ja-paivakodit|nimeke = Malminkartanon koulut ja päiväkodit|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

[[Mätäjoki|Mätäjoen]] alue sijaisee alueen eteläosissa Malminkartanon ja [[Kannelmäki|Kannelmäen]] välissä.

Kartanonhaka sijaitsee Mätäjoen molemmin puolin. 1980-luvulla rakennettu puisto suosittu ulkoilualue. Alue on suureksi osaksi tasaista nurmialuetta, mutta länsireunassa on maanpintaa nostettu ja puustoa istutettu näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vasten. Kartanonhaan alueella on Kartanonhaan palstaviljelyalue, nurmikenttä sekä koirapuisto. Mätäjoen lähistöllä aivan [[Konala]]n rajalla on skeittipuisto. Kannelmäen Voimistelijat ry järjestää toukokuussa Mätäjoki-juoksun ja Kaarela-seura järjestää vuosittain kesäkuussa Mätäjoki-festivaalin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde40|nimeke = Kartanonhaka|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Kaarelanpuisto sijaitsee alueen itäosissa. Kaarelanpuistossa sijaitsee historiallisen Malminkartanon tupa ja sen pihapiiriä. Pihapiirin alueella sijaitsevassa Fruticetumissa eli Yliopiston koetilan hedelmäpuutarhassa oli alunperinalun perin yli 2 500 hedelmäpuuta. Nykyisin omenatarhasta on enää jäljellä sen itäosa, sillä sen länsiosaan rakennettinrakennettiin vuonna 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon muodostama taloyhtiö. Nykyisin jäljellä on noin 350 puuta enimmäkseen omenapuista, mutta myös päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Hedelmätarhan omistaa nykyisin Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja siellä järjestetään vuosittain avoimen ovien päiviä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde23|nimeke = Fruticetum|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Kaarelanpuistossa toimii myös Kaarelan Ratsutalli Oy:n hevostalli.

Piianpuisto sijaisee alueen eteläosissa. Puisto keskellä ovat ennen lähiön syntyä rakennetut vanhat rakennukset Renki ja Piika. Rengin tiloissa toimii Malminkartanon asukasyhdistys ja Piiassa leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Malminkartanon Elojuhlat.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde7|nimeke = Renki ja Piika|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Piianpuisto länsiosan suunnitteli vuonna 1982 arkkitehtiopiskelija Alf Lindström. Puiston kohdalla olleen suuren valtaojan kohdalle kaivettiin lampi ja ylijäämämaa kasattiin sen ympärille kumpareiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kaupunginosat.net/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde11|nimeke = Lampi|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Vuonna 2014 Piianpuisto remontoitiin, lampi kunnostettinkunnostettiin sekä leikkikenttää ja oleskelualueita parannettinparannettiin.

Kätevin yhteys Malminkartanoon on [[Helsingin rautatieasema|Helsingin]] ja [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoaseman]] suuntiin ajavat [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat|I]]- ja P[[P-juna|-junat]]. {{M-juna}}-juna kulki väliä Helsinki–Vantaankoski kesäkuun 2015 loppuun asti. Heinäkuussa avattu [[Kehärata]] avasi Malminkartanosta junayhteyden myös [[Helsinki-Vantaan_lentoasemaVantaan lentoasema|Lentoasemalle]] ja Tikkurilaan.

HSL:n bussien 39N, 45 ja 51 päätepysäkki sijaitsee [[Malminkartanonhuippu|Malminkartanonhuipun]] juurella Neulastiellä. Bussi 45 ajaa [[Kamppi|Kamppiin]]in, 51 [[Hakaniemi|Hakaniemeen]] sekä 39N [[Elielinaukio|Asema-aukiolle]] öisin. 39N ja 45 ajavat eteläisen osan kautta. Malminkartanontietä ajaa bussi 39 välillä Kamppi–Myyrmäki sekä Konalan teollisuusalueelle Kampista 39B. Myös [[Seututie 120|Vihdintien]] bussit sekä [[Runkolinja 560|runkolinja]] 560 ovat hyvä yhteys kaupunginosaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut|nimeke = HSL Reitit ja aikataulut|julkaisu = |julkaisija = HSL|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Alueen päätienä toimii Konalasta [[Vihdintie|Vihdintieltä]]ltä (seututie {{seututie|120}} ) kohti Vantaan [[Kaivoksela|Kaivokselaa]]a kulkeva Malminkartanontie, joka johtaa Hämeenlinnanväylälle eli valtatielle {{valtatie|3}} . Alueen päätienä eteläosia kiertää Kartanonkaari, josta erkanevat kaaren sisälle asuinkadut. Alueen pohjoisosan päätieverkon muodostavat radan itäpuolella Korutie, joka johtaa Myyrmäkeen sekä radan länsipuolella Naapuripellontie.

Alueen teiden nimistö jakaantuu eri teemoihin jokseenkin neljän lohkon mukaisesti. Eteläosassa, radan länsipuolella ovat kartanoaiheiset nimet (kuten Kartanonvoudintie, Puustellintie, Viljelijäntie), kun taas radan itäpuolella on alueen historiaan ja sen henkilöihin viittaavaa nimistöä (esimerkiksi Juustenintie, Jägerhornintie, Luutnantintie). Pohjoispuoliskon länsiosassa nimet ovat enimmäkseen puuaiheisia (Pihkatie, Kaarnatie, Neulastie, Naavapolku, Tuulenpesäntie ym.) ja itäosassa eli Rukkilassa nimet liittyvät luontevasti rukkeihin ja kutomiseen (Rukkilantie, Rukkilanrinne, Rukkilanpolku, Kehruutie, Kehruuaukio ja Värttinäkuja.)