Ero sivun ”Marmoripalatsi (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Vuodet 1918–1946: Linkkilisäyksiä
Rivi 40:
==Vuodet 1918–1946==
August Keirknerin puoliso Lydia Keirkner muutti palatsiin sen valmistuttua vuonna 1918. Leskeksi jäänyt Keirkner ei asunut palatsissa yksin, sillä sinne muutti samalla myös hänen kuusi vuotta vanhempi
sisarensa, Kammion sairaalan entinen ylisairaanhoitaja Fanny Bremer ja Keiknerien sihteerinä jo Ähtärissä toiminut Anna Waldén. Fanny Bremer kuoli juolukuussa 1936, jonka seurauksena Keirkner päätti lopulta myydä liian autioksi jääneen palatsinsa paperitehtailija [[Rudolf WaldenilleWalden]]ille 4,25 miljoonalla markalla vuonna 1937. Kaupan yhteydessä August Keirknerin hauta siirrettiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. Lydia Keirkner muutti Raatimiehentielle, jossa asui aina kuolemaansa saakka vuonna 1945. Marmoripalatsissa säilytetyn merkittävän taidekokoelman hän testamenttasi [[Ateneum (museo)|Ateneumin taidemuseo]]lle.<ref>Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 16-22</ref>
 
Marmoripalatsin uusi omistaja Rudolf Waldén muutti rakennukseen puolisonsa [[Anni Helin Konkola|Anni Waldenin]] kanssa marraskuussa 1937. Taloon muuttivat myös perheen kaksi nuorinta lasta, Liisa ja Lauri. Palatsi remontoitiin kokonaisuudessaan, ja sen sisätilat maalattiin uudelleen vaaleammilla värisävyillä. [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneiden paperitehtaiden]] johtajana Walden järjesti Marmoripalatsissa erilaisia edustustilaisuuksia ja päivällisiä. Marmoripalatsin ikkunat hajosivat, ja rakennuksen välihalli sai sirpalevaurioita [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] [[jatkosota|jatkosodan]] aikana vuonna 1944. Rudolf Waldén kuoli lokakuussa 1946. Marmoripalatsi oli siirtynyt jo saman vuoden maaliskuussa vuokralle valtiolle.<ref>Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 23-25</ref>
 
==Vuoden 1946–1984==