Ero sivun ”Bruniakasvit” versioiden välillä

Bruniakasvit ovat verson tyveltä tavallisesti puutuneita ja turvonneita (lignotuuberi-muodostuma), kanervamaisia [[Pensas|pensaita]], joilla on kierteisesti järjestyneet, pienet ja tiheässä sijaitsevat neulasmaiset [[Lehti (kasvitiede)|lehdet]]. Niiden [[Lehtilapa|lapa]] on tasasoukka ja ehytlaitainen, teräväkärkinen. Lehdissä on [[Korvake|korvakkeet]], jotka tosin useasti ovat huomaamattoman vähäpätöisiä. [[Kukinto]] on terttumainen tai tähkämäinen, enemmän tai vähemmän mykerömäinen, ja siinä on pieniä [[Kukka|kukkia]]. [[Terälehti|Terälehdet]] ovat usein kynnelliset, harvoin kasvaneet yhteen. Niiden sisäpinta on epätasainen. [[Hede|Heteenponnet]] ovat enemmän tai vähemmän pitkänomaisia. Kukassa voi olla [[mesiäinen]]. [[Sikiäin]] on enemmän tai vähemmän kehänalainen, ja siinä on kärki- tai aksiletyyppiset istukat. Vartalo on haaroittunut tyvestä alkaen, ja luotti on pallomainen. Kussakin emilehdessä on kaksi siemenaihetta. [[Hedelmä]] on pähkylämäinen tai pähkinämäinen, yksisiemeninen, ja siinä on verhiö tallella. [[Siemen|Siemenet]]et voivat joskus olla vaipallisia.<ref name="ReferenceA">Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014</ref>

Bruniakasvien heimo on tieteellisesti vähän tunnettu. Kasvien kerrotaan olevan tuoksuvia. Lehtien kärjissä on [[korkki|korkkiutuneita]]utuneita soluja, jotka tekevät kärjestä tumman. [[Teriö|Teriön]]n torvimaisuus johtuu ainakin joissakin tapauksissa heteenpalhojen kiinnittymisestä muuten erillisiin terälehtiin; terälehdet ovat kehityksessään alunperinalun perin erillisiä. [[Hetiö]] on usein heikosti vastakohtainen: uloin hedepari on kookkaampi kuin muut heteet. Sikiäin on hyvin monimuotoinen; esim. suvussa ''Berzelia'' on vain yksi emilehti.<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>

Bruniakasvit kasvavat melko pienellä alueella [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] rajoittuen miltei kokonaan [[Kapmaa|Kapmaahan]]han. Vähäisessä määrin niitä esiintyy myös [[KwaZulu-Natal|KwaZulu-Natalissa]]issa.<ref>http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Bruniaceae.gif</ref>

Bruniakasvit jaetaan kolmeen [[Tribus|tribukseen]]:<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>

Kaksi jälkimmäistä tribusta ovat sisaruspari bruniakasvien [[Evoluutiopuu|evoluutiopuussaevoluutiopuu]]ssa. ''Linconia'' on sen ensimmäinen haara.<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>

Aikaisemmin bruniakasvit käsitettiin eteläafrikkalaisen [[Grubbiaceae]]-heimon sukulaiseksi. Jälkimmäinen on nykyään lahkossa [[Cornales]]. Näiden kahden yhtäläisyydet selittynevät kanervamaisella ulkoasulla, joka on seurausta samanlaisista kuivista kasvupaikoista.<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>

Ruotsin [[Yläliitukausi|yläliitukautisista]] kerrostumista löytynyt ''Actinocalyx''-[[fossiili]] muistuttaa kovasti bruniakasvien kukkia. Se on ajoitettu noin 83,6 miljoonan vuoden taakse. Em. kolme [[Kladi|kladiakladi]]a (tribukset) ovat erilaistuneet arviolta myöhäisintään 20 miljoonaa vuotta sitten, mutta enin monimuotoistuminen lienee tapahtunut viimeisten 18-3 miljoonan vuoden aikana.<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>

Heimossa esiintyy myrmekokoriaa, so. muurahaiset toimivat siementen levittäjinä, mihin niitä houkuttelevat siementen mehevät vaipat eli arillukset.<ref>Stevens 2001 –, viittaus 26.11.2014<name="ReferenceA"/ref>