Wikipedia

Ero sivun ”Bertil Heinrichs” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p siistiminen, typos fixed: Karjalan kann → Karjalankann using AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Bertil heinrichs.jpg|thumb|150px|Jarl Anton Bertil Heinrichs]]
'''Jarl Anton Bertil Heinrichs''' ([[10. huhtikuuta]] [[1897]] [[Helsinki]] - [[19. tammikuuta]] [[1992]] [[Helsinki]])<ref>Onttonen 2005: 210.</ref> oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori [[Axel Ossian Andreas Heinrichs]] ja Johanna Matilda Rönnholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Martha Maria Lönnbergin (1889 - 1986) kanssa.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref> Bertil Heinrichs oli jalkaväenkenraali [[Erik Heinrichs]]in nuorempi veli. Martha Lönnbergin (Heinrichsin) vanhemmat olivat Glimsin silloisen suurtilan omistaja, herastuomari Johan (Janne) Lönnberg ja Aurora Ek. <Aikalaiskirja 1941, Glims-historiajulkaisu>
 
==Opinnot==
Rivi 11:
==Suomen sisällissota==
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]''
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin [[2. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin päälliköksi 15. maaliskuuta 1918 alkaen 2. Jääkärirykmentin [[6. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan. Hänet siirrettiin komppaniansa keralla 6. huhtikuuta 1918 alkaen 5. jääkärirykmentin [[13. jääkäripataljoona]]an. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalan kannaksellaKarjalankannaksella mm. Kuokkalassa ja etenemiseen Rajajoelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Rivi 18:
==Talvi- ja jatkosota==
Bertil Heinrichs osallistui talvisotaan Pellingin rannikkolohkon komentajana ja osallistui taisteluihin Virolahdella. Välirauhan ajaksi hän palasi Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiirin päälliköksi, kunnes jatkosodan puhjettua hänet komennettiin Jalkaväkirykmentti 24:n komentajaksi ja hän osallistui taisteluihin Viipurinlahti – Koivisto-akselilla ja Karjalan Maaselkä – Suurlahti -akselilla sekä Syvärillä ja Kuuttilahdella. Hän toimi vuonna 1944 myös 8. Divisioonan komentajan viransijaisena noin yhdeksän kuukauden ajan, kunnes hänet siirrettiin Päämajan Ilmasuojelukomentajan apulaiseksi.<ref name="SJE1975"/>
Heinrichs kuului syyskuun alussa 1944 valtuuskuntaan, joka lähetettiin Tukholmaan neuvottelemaan Ruotsin valtion edustajien, mm. prinssi Gustaf Adolfin, kanssa Lapin siviiliväestön evakuoimisesta Pohjois-Ruotsiin Lapin sodan alla. Ruotsin hallitus hyväksyi evakuoinnin 11.9. ja ensimmäinen evakkojuna saapui Haaparannalle 16.9.1944. <Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset>
 
==Sotien jälkeinen aika==
Rivi 25:
==Luottamustoimet==
Heinrichs toimi jäsenenä toimikunnassa, joka asetettiin valmistamaan ehdotusta Rannikkolaivaston määrävahvuudeksi vuonna 1931, ja kenttävarustustoimikunnan jäsenenä hän oli vuonna 1931 sekä Yleisesikunnan kunnianeuvoston varajäsenenä vuosina 1932–1933. Hän toimi useana vuonna Kauniaisten kauppalan valtuuston sekä verotus- ja vaalilautakuntain jäsenenä ja vapaaehtoisen palokunnan päällikkönä ja palosuojelulautakunnan puheenjohtajana vuosina 1935–1938. Hän toimi myös maaherran asettamana jäsenenä kauppalan tulo- ja omaisuusverotuslautakunnassa ja kuului useina vuosina Grankullan yhteiskoulun hallintoneuvostoon ja johtokuntaan sekä oli vanhempainneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän toimi Suomen Moottoriveneklubin kommodorina vuosina 1946–1950 ja Suomen Purjehdusyhdistyksen kannatusrahaston puheenjohtajana vuosina 1950–1969 sekä Etelä-Suomen sotaveteraanipiirin puheenjohtajana vuodesta 1968 alkaen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
 
{{Ylennykset ja kunniamerkit
Rivi 36 ⟶ 35:
*Eversti 1940
*Yleisesikuntaupseerin arvonimi 16. maaliskuuta 1928
|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:Vapaudenristi 1. lk. miekkojen kera.png|66px|Kunniamerkkinauha Vapaudenristi 1. miekkojen kera]][[Kuva:Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajamerkki.png|84px|Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Vapaudenristi 2.lk tammenlehvän kera.png|50px|Kunniamerkkinauha 2. luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera]][[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. kuniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera kuniamerkkinauha]][[Kuva:RSVR1 ritarimerkki.png|50px|Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkín kuniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauhanauha]][[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px|Talvisodan muistomitalin kuniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Rautaristi 2 luokka.png|50px|Saksan 2. lk. Rautaristin kuniamerkkinauha]][[File:Latvian suojeluskunnan ansioristi.png|50px|Latvian Nopelnu Krustun kunniamerkkinauha]][[File:Ruotsin Miekaritarikunnan komentajamerkki.png|82px|Ruotsin Miekkaritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kuniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]]
|Kunniamerkit=Vapaudenristi 1. lk.
*Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
Rivi 60 ⟶ 59:
* Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset. Pohjan Väylä 2004.
* Glims. Espoon kaupunginmuseo 1998.
* Palotorjunta-lehti 2-3/1967.
 
==Viitteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertil_Heinrichs”