Ero sivun ”Integrated Drive Electronics” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kehitys: Sisältöä lisätty
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 20:
Liitäntäväylään voi liittää kaksi laitetta kerrallaan, ja siinä suhteessa se muistuttaa vanhaa, 8-bittisessä IBM® PC-mikrotietokoneessakin käytettyä niin sanottua ST-506 kiintolevyliitäntää. Kun SATA-liitynnässä johdon päähän tulee vain yksi asema, [[SCSI]]-kaapeliin menee jopa kahdeksan laitetta.
 
IDE:ssa on ollut sen historian saatossa useita rajoituksia. Ensimmäinen versio tuki vain 2 GBGt:n kiintolevyjä. ATA-1:ssa otettiin käyttöön 28-bittiset lohkonumero, jolla saa osoitettua 128 GB:n levyä. <ref>http://www.pcguide.com/ref/hdd/bios/sizeGB128-c.html </ref>
 
Useissa BIOSeissa ja käyttöjärjestelmissä oli myös ongelmia yli 32 GBGt:n levyjen käytössä.<ref>http://www.pcguide.com/ref/hdd/bios/sizeGB30-c.html </ref> Jotta säilytettäisiin yhteensopivuus vanhojen laitteistojen kanssa, markkinoilla jäljellä olevat PATA-levyt voi yleensä jumppereilla rajoittaa näkymään esimerkiksi 2 GBGt tai 32 GBGt kokoisina. Loppu tila jää käyttämättä.
 
AT-IDE:n edeltäjä oli hyvin samankaltainen muttei täysin yteensopiva, 8 bittiä rinnakkain siirtävä XT-IDE (tunnetaan myös nimellä XTA), jonka sovitinkortti oli 8-bittinen ISA-väylän kortti. XT-IDE tuli markkinoille PC-XT -laitteiden (8086) yhteydessä. Joidenkin valmistajien emolevyillä oli integroituja XT-IDE -sovittimia, mutta 80286:n myötä markkinoille tulleissa PC-AT -laitteistoissa ja niiden seuraajissa integroitu sovitin oli harvinainen, kunnes alkoi jälleen yleistyä 90-luvun puolessavälissä. Sen sijaan laitteiston ostaja saattoi valita haluamansa kiintolevyohjaimen tyypin. Tarjolla oli edelleen MFM/RLL-tekniikkaan perustuvia ohjaimia ja levyjä, ja jopa joitain 80486 -laitteistoja toimitettiin tällä vanhan tyyppisellä kiintolevyohjaimella varustettuna vielä 16-bittisen AT-IDE -ohjaintyypin yleistyessä.