Ero sivun ”Agathon Meurman” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Meurmanin tietosanakirja: - Tästä on nyt omakin artikkeli; turha jaarittelu kokonaan pois
Rivi 49:
 
== Meurmanin tietosanakirja ==
{{Pääartikkeli|[[Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten]]}}
 
Vuosina 1883–1890 ilmestyi erillisvihkosina Meurmanin toimittam ''Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja warten'', joka oli ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja. Hanke oli vaativa, varsinkin kun suomenkielisiä esikuvia ei juuri ollut. Meurman ryhtyi työhön hieman peloissaan, sillä hän oli mielestään kurja oikolukija. Kiivaana suomenmielisenä Meurman halusi kuitenkin rakentaa suomen kieltä kaikin kirjallisin keinoin. Ruotsinmieliset vaativatkin juuri erilaisia näyttöjä suomen kielen sopivuudesta sivistyksen ja hallinnon tarpeisiin.
Hämäläiset talonpojat tai talonpoikaislähtöiset sivistyneet, ovat saaneet aikaan merkittäviä ja joskus jopa hätkähdyttäviä ilmiöitä, vaikkapa [[Kustaa Paturi]]n runon ranskannokset 1843. Vuosina 1883–1890 ilmestyi erillisvihkosina ''Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja warten''. Kirjoittajana oli valtiopäivämies jne. Agathon Meurman.
 
Kun Meurmanin kirja ilmestyi, oli käsite tietosanakirja vielä tuntematon kielessämme; siksi kirjakirjan onkinnimenä on sanakirja. Meurmanin alkuperäinen ajatus vain pienestä sivistyssanakirjasta paisui kustantajan yllytyksestä. Työn tuloksena syntyi kuitenkin 948-sivuinen teos, jossa on noin 12 000 hakusanaa. Sanakirja kokonaisuudessaan ei ollut kirjoittajansa omaa ideointia, sillä perusvalikoima on kopioitu kaksiosaisesta saksankielisestä teoksesta ''Meyers Handlexikon des allgemeinen Wissens''. Meurman itse lisäsi sanastoon muun muassa sellaisia sanoja kuin sähkö, kaasu ja suomalaisia henkilö- ja paikannimiä.
On yllättävää ja harvinaista, että maaseudulla asuva talonpoika, joskin kunnallisneuvos ja kohtuullisen koulusivistyksen saanut, toteuttaa niin vaativan kirjallisen hankkeen kuin tietosanakirja on. Lisäksi kirjoituskielellä ei juuri ollut esikuvia seurattavaksi. Tällaiseen tehtävään kuitenkin Agathon Meurman ryhtyi, vaikkakin hieman peloissaan, sillä olihan hän kurja oikaisulukija, kuten hän muistelmissaan toteaa. Kaiken taustalla on kiivas suomenmielisyyden aate ja halu rakentaa kieltä myös kaikin kirjallisin keinoin. Maan virallisen pääkielen, ruotsin, kannattajat vaativatkin juuri erilaisia näyttöjä suomen kielen sopivuudesta sivistyksen ja hallinnon tarpeisiin.
 
Kun Meurmanin kirja ilmestyi, oli käsite tietosanakirja vielä tuntematon kielessämme; siksi kirja onkin sanakirja. Meurmanin alkuperäinen ajatus vain pienestä sivistyssanakirjasta paisui kustantajan yllytyksestä. Työn tuloksena syntyi kuitenkin 948-sivuinen teos, jossa on noin 12 000 hakusanaa. Sanakirja kokonaisuudessaan ei ollut kirjoittajansa omaa ideointia, sillä perusvalikoima on kopioitu kaksiosaisesta saksankielisestä teoksesta ''Meyers Handlexikon des allgemeinen Wissens''. Meurman itse lisäsi sanastoon muun muassa sellaisia sanoja kuin sähkö, kaasu ja suomalaisia henkilö- ja paikannimiä.
 
Kaikilla tietosanakirjoilla on yhteinen taipumus vanheta tiedoiltaan ajan kuluessa. Näin on käynyt Meurmaninkin sanakirjalle. Useat sanat herättävät yli sata vuotta myöhemmin lukijassa hilpeyttä, mutta myös hiljaista kunnioitusta kirjoittajansa laajan yleistietämyksen tähden. Nykyinen lukija pystyykin helposti osoittamaan Meurmanin sanakirjasta virheitä, epäjohdonmukaisuuksia ja lukuisia puutteita, mutta se on silti luonut vankan perinteen suomalaiselle tietosanakirjalle, joka on osittain siirtynyt painetulta paperilta sähköiseksi bittikartaksi.
 
== Teoksia ==