Wikipedia

Ero sivun ”Latgallia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
jiddish->jiddiš, muuta parannusta
vähän korjailua, Latviaa yleisesti koskevat kohdat voisi poistaa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Latvija viki.PNG|thumb|340px|Latvian historialliset alueet, LatgaleLatgallia sinisellä.]]
'''Latgallia'''<ref name="kotuskirjakielitoimisto">{{Kirjaviite | Tekijä = Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala| Nimeke = Pariisista Papukaijannokkaan | Vuosi =2013| Luku = | Sivu =108| Selite =Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Tunniste = 978-952-5446-80-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.7.2013 | Kieli = suomi}}</ref>''' ([[latgallin kieli|latg.latgalliksi]] ''Latgola'', engl. ''Latgalia''{{k-lv|Latgale}}) on yksi [[Latvia]]n historiallisista ja kulttuurialueista. Se sijaitsee Latvian itäosassa. Latgallia on perinteisesti ollut [[katolinen kirkko|katolilaista]] seutua, kun muu Latvia on pääosin [[Luterilaisuus|luterilaista]]. Vanhin Latgalliassa puhuttu kieli on [[latgallin kieli]] -– ainoa Baltian kieli, jossa on säilynyt [[vokaalisointu]], samanlainen kuin suomen kielessä. Sen puhujia nimitetään [[Latgallit|latgalleiksi]] (latv. ''latgalieši''). Latgallin kielen elvyttäminen on ollut käynnissä suurimittaisena hankkeena vuodesta vuodesta 2004 alkaen.▼
 
LatgalliaaLatgallian tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Daugavpils]] ([[latgallin kieli|latg.]] ''Daugpiļs'') sekä [[Rēzekne]] ([[latgallin kieli|latg.]] ''Rēzekne'' eli ''Rēzne''), jota pidetään Latgallian sydämenä. Nykyään väestö on hyvin venäläisvoittoista [[Neuvostoliitto|neuvostovallan]] jäljiltä,. lisäksiLisäksi alueella on historiallinen [[Latvian puolalaiset|puolalainen vähemmistö]]. Alue kuuluu nykyään[[Euroopan unioni|Euroopan Unioinunionin]] köyhimpiin.▼
▲'''Latgallia<ref name="kotuskirjakielitoimisto">{{Kirjaviite | Tekijä = Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala| Nimeke = Pariisista Papukaijannokkaan | Vuosi =2013| Luku = | Sivu =108| Selite =Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Tunniste = 978-952-5446-80-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.7.2013 | Kieli = suomi}}</ref>''' ([[latgallin kieli|latg.]] ''Latgola'', engl. ''Latgalia'') on yksi [[Latvia]]n historiallisista ja kulttuurialueista. Se sijaitsee Latvian itäosassa. Latgallia on perinteisesti ollut [[katolinen kirkko|katolilaista]] seutua, kun muu Latvia on pääosin [[Luterilaisuus|luterilaista]]. Vanhin Latgalliassa puhuttu kieli on [[latgallin kieli]] - ainoa Baltian kieli, jossa on säilynyt [[vokaalisointu]], samanlainen kuin suomen kielessä. Sen puhujia nimitetään [[Latgallit|latgalleiksi]] (latv. ''latgalieši''). Latgallin kielen elvyttäminen on ollut käynnissä suurimittaisena hankkeena vuodesta vuodesta 2004 alkaen.
 
▲Latgalliaa tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Daugavpils]] ([[latgallin kieli|latg.]] ''Daugpiļs'') sekä [[Rēzekne]] ([[latgallin kieli|latg.]] ''Rēzekne'' eli ''Rēzne''), jota pidetään Latgallian sydämenä. Nykyään väestö on hyvin venäläisvoittoista neuvostovallan jäljiltä, lisäksi alueella on historiallinen [[Latvian puolalaiset|puolalainen vähemmistö]]. Alue kuuluu nykyään Euroopan Unioin köyhimpiin.
 
Latgalliaa asuttivat ensimmäisenä [[balttilaiset]] heimot. [[Kalparitaristo]] sai vallan alueella 1270. Vuonna 1559 [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodan]] jälkeen alue liitettiin [[Liettuan suuriruhtinaskunta]]an ja 1569 siitä tuli [[Puola-Liettua]]n osa. Tänä aikana suuri osa väestöstä kääntyi katoliseen uskoon. Alueesta tällöin käytettiin nimeä Inflantia.
 
Vuonna 1772 [[Puolan ensimmäinen jako|Puolan ensimmäisen jaon]] yhteydessä [[Venäjän keisarikunta]] valloitti alueen, jaminkä jälkeen sitä hallittiin [[Vitsebsk]]istä käsin. Venäjä aloitti puolalaisia vastaan suunnatun venäläistämispolitiikan. Koska latgallit olivat ottaneet paljon vaikutteita puolalaisesta kulttuurista, koskivat nämä toimet myös heitä. Sorto loppui vasta 1904.
 
Latvia itsenäistyi vuonna 1918. Hallinnollisesti Latgallia tällöin liitettiin Abrenen eli [[Pytalovon piiri|PytalovonPytalovo]]n alueeseen, joka tuolloin kuului Latviaan. Ensimmäinen itsenäisyys päättyi kesällä 1940 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitykseen. Noin 20&nbsp;000 latvialaista kuljetettiin samansamana kesän aikana Siperiaan. Seuraavana kesänä Latvia joutui [[natsi-SaksanSaksa]]n haltuun.
 
Latgallia oli myös [[jiddiš]]oäiä puhuvien [[Latvian juutalaiset|juutalaisten]] asuinalue (Länsi-Latviassa juutalaiset puhuivat [[saksan kieli|saksaa]] tai hepreaa[[heprea]]a). Valtaosa heistä asui Daugavpilsissa. Itsenäisessä Lativassa he saivat täydet kansalaisoikeudet. Latvian juutalaisista noin 70&nbsp;000 menehtyi natsien [[Juutalaisvainot|juutalaisvainoissa]] ja juutalaiskulttuuri hävisi alueelta lähes kokonaan. Juutalaisia menehtyi erityisesti Brigadeführer [[Walter Stahlecker|Franz Walter Stahleckerin]] johtaman [[Einsatzgruppen|Einsatzgruppe A]] -joukon teloituksissa, [[Tuhoamisleiri|tuhoamisleireissä]] ja [[Kaiserwaldin keskitysleiri|Kaiserwaldin]] eli Mežaparkin [[Luettelo natsien keskitysleireistä|keskitysleirissä]] lähellä [[Riika|Riiaa]]a.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] loppuvaiheessa Latvia joutui uudelleen [[Baltian maiden miehitys|Neuvostoliiton haltuun]]. Kirjallisuuden julkaiseminen latgalliksi kiellettiin, ja alue venäläistyi muuttoliikkeen takia.
 
Liikehdintä kohti Latvian uutta itsenäistymistä alkoi laulavana vallankumouksena ja Latgallian alue oli siinä vahvasti mukana. [[Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991|Itsenäistyminen]] toteutui vuonna 1991. Vuonna 2009 tehdyssä paikallishallinnon uudistuksessa Latgallia jaettiin useisiin kuntiin (latv. ''novads''), joista suurimmat ovat Daugavpils novads ja Rēzekne novads.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Latgallia”