Ero sivun ”Glukonihappo” versioiden välillä

Glukonihappoa esiintyy luonnossa monissa eliöissä ja erityisen runsaasti sitä on muun muassa [[viini]]ssä ja [[hunaja]]ssa. Huoneenlämpötilassa yhdiste on väritöntä, kiteistä kiinteää ainetta. Yhdiste liukenee helposti veteen ja orgaanisiin liuottimiin ja on keskivahva [[happo]]. Sen [[happovakio]]n arvo on 1,99&nbsp;·&nbsp;10^&minus;4. Emästen kanssa yhdiste muodostaa [[suola|suoloja]] ja [[alkoholit|alkoholien]] kanssa [[esterit|estereitä]]. Glukonihappo muodostaa komplekseja monien kahden- ja kolmenarvoisten metalli-ionien kanssa ja se on monihampainen [[ligandi (kemia)|ligandi]], joka sitoutuu metalli-ioniin sekä [[karbonyyli]]ryhmällään että [[hydroksyyli]]ryhmillään. Sekä kiinteänä, että liuoksessa glukonihappo on [[kemiallinen tasapaino|kemiallisessa tasapainossa]] kahden [[laktoni|laktonimuodon]]muodon glukono-1,4-laktonin eli glukono-γ-laktonin ja glukono-1,5-laktonin eli glukono-δ-laktonin kanssa. Glukonihappo on [[optinen aktiivisuus|optisesti aktiivinen]] yhdiste ja sen [[ominaiskiertokyky]] vesiliuoksessa 25&nbsp;°C:n lämpötilassa on &minus;5,4°. Glukonihappo voidaan hapettaa [[glukaarihappo|glukaarihapoksi]].<ref name="alen" /><ref name ="ullmann">Helmut Hustede, Hans-Joachim Haberstroh & Elisabeth Schinzig: ''Gluconic Acid, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 18.10.2014</ref>

Glukonihappoa voidaan valmistaa joko kemiallisesti tai bioteknillisesti. Ensimmäisen kerran happoa valmistetiinvalmistettiin vuonna 1887 hapettamalla glukoosia [[kloori]]n avulla. Kemiallisesti [[glukoosi]] voidaan hapettaa glukonihapoksi [[vetyperoksidi]]n, ilman [[happi|hapen]] tai [[otsoni]]n avulla platinaryhmän metallien katalysoimana. Hapetus voidaan suorittaa myös [[elektrolyysi|elektrolyyttisesti]]. Teollisessa mittakaavassa sitä valmistetaan kuitenkin lähinnä bioteknillisesti hyödyntämällä ''[[Aspergillus niger]]''-homeen [[glukoosioksidaasi]]entsyymiä, joka hapettaa glukoosin glukono-δ-laktoniksi ja [[hydrolyysi]] laktonaasientsyymin katalysoimana johtaa glukonihappoon.<ref name="alen" /><ref name="ullmann" /><ref name="biotech">{{Kirjaviite | Tekijä =Colin Ratledge, Bjørn Kristiansen | Nimeke =Basic biotechnology | Vuosi =2006 | Sivu =369–372 | Julkaisija =Cambridge University Press | Tunniste =ISBN 9780521840316 | www =http://books.google.fi/books?id=fJMgAwAAQBAJ&pg=PA369&dq=Gluconic+acid&hl=fi&sa=X&ei=PmxCVIa0M-a_ygPf3YBw&ved=0CFkQ6AEwBzgK#v=onepage&q=Gluconic%20acid&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =18.10.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref>