Ero sivun ”Korpilahti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Korjattu linkki Tikkalaan (artikkelin nimi ei ole Tikkala (Korpilahti) vaan Tikkala (Jyväskylä)).
Rivi 24:
'''Korpilahti''' (epävirallisesti {{k-sv|Korpilax}}) on entinen [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]], [[Muurame]]n ja [[Jämsä]]n välissä, [[Päijänne|Päijänteen]] molemmin puolin. Kunta liittyi Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Korpilahden naapurikunnat olivat juuri ennen kunnan lakkauttamista [[Joutsa]], [[Jyväskylän mlk]], [[Jämsä]], [[Jämsänkoski]], [[Luhanka]], [[Muurame]], [[Petäjävesi]] ja [[Toivakka]].
 
Korpilahden kunnassa vuonna 2009 asui {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} asukasta<ref name="vakilukuviite" /> sekä kesäaikana näiden lisäksi noin 4&nbsp;500 mökkeilijää. Kunnan pinta-ala oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² oli vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Siihen kuuluvia maa-alueita on [[Päijänne|Päijänteen]] molemmilla puolilla, ja alueella on noin 200 järveä. Korpilahden kyliä ovat mm. [[Moksi (Jyväskylä)|Moksi]], [[Tikkala (KorpilahtiJyväskylä)|Tikkala]], [[Oittila]], [[Saukkola]], [[Ylä-Muuratjärvi]], [[Putkilahti]], [[Saakoski]] ja [[Sarvenperä]]. Väestö on lähes kokonaan suomenkielinen.
 
Korpilahden kautta kulkee [[valtatie 9]], aiemmin myös [[valtatie 4]]. Entisellä Korpilahden alueella, Korpilahden-Luhangan maantiellä ([[seututie 610|nro 610]]), sijaitsee vuosina 1995–1997 rakennettu [[Kärkisten silta|Kärkistensalmen silta]], joka korvasi [[lossi]]n. Saman tien varrella, Kärkistensalmelta vajaat kymmenen kilometriä Luhangan suuntaan, on nykyisin [[luonnonsuojelualue]]ena oleva, yli 120 metrin korkeuteen Päijänteen pinnasta kohoava Vaaruvuori, jonka kasvilajisto on ympäristöön verrattuna poikkeuksellisen runsas. Vuoren kohdalla oli yksi Suomen maanteiden jyrkimmistä nousuista, kunnes nykyinen tie valmistui aiemman tien itäpuolitse vuonna [[1984]]. Imatran Voima suunnitteli vuorelle 1960-luvulta lähtien [[pumppuvoimalaitos|pumppuvoimalaa]], jonka oli tarkoitus olla lajissaan Suomen ensimmäinen, mutta tämä hanke haudattiin lopullisesti 2000-luvun alussa.