Ero sivun ”Tunne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Niina HakalaBOT (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Aulis Eskola tekemään versioon. |
p viitejärjestelmä |
||
Rivi 3:
== Tunteiden biologinen perusta ==
Elimistön fysiologiset tunnereaktiot, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutokset, liittyvät autonomisen hermoston aktivoitumiseen. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmisen tietoisuus omasta tunnetilasta syntyy vasta sen jälkeen, kun tunteisiin liityvät kehon fysiologiset muutokset ovat syntyneet<ref
Aivotoiminta antaa tunteille biologis-fysiologisen perustan. Tunne syntyy [[limbinen järjestelmä|limbisen järjestelmän]] aktivoituessa ympäristön ärsykkeen tai ajattelutoiminnan seurauksena. Limbisen järjestelmän [[mantelitumake]] vastaa erityisesti pelon ja [[viha]]n säätelystä, mutta vaikuttaa myös muihin tunteisiin. Biologisesti tiedon katsotaan etenevän joko [[aivokuori|aivokuoren]] kautta mantelitumakkeeseen, tai suoraa reittiä mantelitumakkeeseen. Kun tieto kulkee aivokuoren kautta, tunnetta pystytään säätelemään, ja se on harkittu ja jäsennelty. Yllättävissä reaktioissa taas tieto kulkee nopeaa reittiä suoraan mantelitumakkeeseen, jolloin tunteen ilmaisemista ei välttämättä edes tiedosteta. Mantelitumakkeesta tieto etenee [[aivorunko]]on, johon kuuluu [[autonominen hermosto]]. Tämä on tahdosta riippumaton, ja säätelee hormonieritystä. [[Hormoni]]t vaikuttavatkin limbisen järjestelmän oheella keskeisesti tunteen ilmenemiseen kehossa. Autonomisen hermoston [[Parasympaattinen hermosto|parasympaattinen osa]] hallitsee elimistöä lepotilassa. Kehon energiavarastot täyttyvät esimerkiksi nukkuessa tai [[hengitys|hengityksen]] hidastuessa. Sympaattinen hermosto taas hallitsee aktiivisessa toiminnassa.
Rivi 59:
{{Commonscat|Emotions}}
* [http://plato.stanford.edu/entries/emotion/ Stanford Encyclopedia of Philosophy: Emotion] {{en}}
[[Luokka:Tunteet|*]]
| |||