Ero sivun ”U-2-välikohtaus” versioiden välillä

Lennon aikana Powersilla oli vaikeuksia koneen kanssa, sillä [[Tšeljabinskin alue]]en yläpuolella [[Autopilotti|automaattiohjaus]] lakkoili.<ref name="HistorialehtiU2"/> U-2:ta oli vaikeaa lentää käsivaraisesti, sillä koneen keula piti pitää määrätyssä kulmassa ylöspäin ja nopeus hyvin pienen haarukan sisällä.<ref name="ris283-7"/> Lentoa oli kuitenkin kulunut jo useampi tunti, ja takana näkyi ukkosrintama, joten Powers päätti jatkaa kohti Norjaa.<ref name="HistorialehtiU2"/>

[[Sverdlovskin alue]]en yläpuolella U-2:n ohjaamossa istuva Powers lensi konetta manuaalisesti, teki muistiinpanoja ja otti valokuvia alueesta.<ref name="HistorialehtiU2"/> Konetta kohti laukaistiin useita ohjuksia ja sitä koettivat pudottaa useat neuvostohävittäjät. Yksi maasta ammutuista [[S-75 Dvina]]&nbsp;-ohjuksista räjähti lähellä U-2:ta sen vasemmalla puolella vaurioittaen konetta.<ref name="ris283-7"/> U-2 vajosi hallitsemattomaan kierteeseen maata kohti, ja ohjaamon paineistus katosi. Powers sai laukaistua painepukunsa varahappisäiliön. Koneen istuin oli siirtynyt väärään asentoon, eikä heittoistuinta voinut käyttää, joten Powers irrotti pukunsa happiletkut, avasi ohjaamon kuvun ja hyppäsi ulos vapaaseen pudotukseen. Powersin [[laskuvarjo]] avautui 4&nbsp;500 metrin korkeudella. Hän laskeutui rajusti pellolle, jossa hänet otettiin kiinni.<ref name="HistorialehtiU2"/> Paikka oli [[Aramil]]in kaupungin lähelle olevan [[Kolhoosi|kolhoositilakolhoosi]]tila 15 kilometrin päässä [[Jekaterinburg|Sverdlovskista]].<ref>BBC: U2 Spy Plane</ref> Powers ei käyttänyt hänelle annettua myrkkyneulaa, jolla olisi voinut surmata itsensä vangiksi joutumisen uhatessa.<ref name="ris283-7"/>

<!--lähde historialehtiu2 alkaa-->Kun Powers otettiin kiinni, Neuvostoliiton johto oli seuraamassa vappupäivän sotilasparaatia Moskovan [[Punainen tori|Punaisella torilla]] [[Leninin mausoleumi]]n korokkeella. Ilmatorjunnan komentaja [[S. S. Birjusov]] vei pääsihteeri HruštševilleHruštšoville tiedon tapahtuneesta: ”Olemme ampuneet alas vihollisen tiedustelukoneen. Lentäjä on elossa, hänet on vangittu ja viety kuulusteltavaksi”. HruštševHruštšov onnitteli Birjusovia tapauksesta hiljaa ja jatkoi paraatin katselemista. Tieto Powersin alasampumisesta ei ollut vielä saavuttanut Yhdysvaltoja, sillä Bodøn tukikohdassa Norjassa häntä odotettiin yhä lennolta.<ref name="HistorialehtiU2"/>

Seuraavana päivänä Powersin maahansyöksyn jälkeen, 2.5.1960, [[Valkoinen talo|Valkoisen talon]] käytävillä kansliapäällikkö prikaatinkenraali [[Andrew Goodpaster]] asteli presidentti Dwight D. Eisenhowerin työhuoneeseen ja kertoi että edellisenä päivänä tiedustelulennolle Pakistanista kohti Norjaa lähtenyt U-2-lentokone oli todennäköisesti kadonnut ja lentäjä on ilmeisesti kuollut. Tuolloin amerikkalaiset eivät vielä tienneet, että Powers oli selviytynyt hengissä ja matkalla Moskovan pahamaineisimpaan vankilaan.

Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšov ilmoitti [[Neuvostoliiton korkein neuvosto|Neuvostoliiton korkeimmalle neuvosto]]lle 4. toukokuuta että amerikkalainen tiedustelukone U-2 oli jälleen kerran ylittänyt Neuvostoliiton ilmatilan ja kone oli ammuttu alas. Yhdysvaltain Moskovan suurlähettiläs oli pyytänyt Neuvostoliiton ulkoministeriöltä tietoja kuitenkin kadonneesta aseistamattomasta NASAn [[Säähavainto|säähavaintokonesäähavainto]]estakoneesta ja sen lentäjästä, sillä Yhdysvalloissa uskottiin edelleen että Powers olisi pudonnut koneesta ja kuollut. Samalla kone olisi murskautunut palasiksi jossakin päin Neuvostoliiton ja Turkin rajaa.

Samalla kun Powersia kuulusteltiin uudelleen Lubjankan vankilassa, alkoi [[Pariisi]]ssa huippukokous koskien [[aseidenriisunta]]neuvotteluita. Huippukokoukseen osallistuivat neljä suurvaltaa ([[Neuvostoliitto]], [[Ranska]], [[Yhdistynyt Kuningaskunta|Britannia]] ja [[Yhdysvallat]]), ja kokousta isännöi Ranskan presidentti [[Charles de Gaulle]]. De Gaullen tarkoitus oli saada [[liennytys]]tä aikaiseksi idän ja lännen välillä. Pariisin konferenssi alkoi 16. toukokuuta [[Élysée-palatsi]]ssa.

Tilaisuus meni heti riitelyksi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä koskien U-2-koneiden ylilentoja Neuvostoliiton puolelle. Hruštšov vaati Eisenhowerilta julkista anteeksipyyntöä siitä, ettei tämä ollut siltikään lopettanut U-2-lentoja Neuvostoliiton ilmatilaan, vaikka hän oli luvannut tehdä niin, kun Hruštšov oli vieraillut vuosi sitten Yhdysvalloissa. Britannian pääministeri [[Harold Macmillan]] ja Ranskan presidentti Charles de Gaulle huomauttivat Hruštšoville, ettei vakoilu ollut mitään uutta suurvaltojen välillä. De Gaulle muistutti myös siitä, että neuvostoliittolainen [[satelliitti]] kiersi koko ajan, 18 kertaa vuorokaudessa, Ranskan yläpuolella, mistä saattoi arvata että kyseinen satelliitti oli mitä todennäköisimmin tiedustelutehtävissä, mutta Ranska ei kuitenkaan vaatinut asiasta anteeksipyyntöä Neuvostoliitolta.

Helmikuun 2. päivään vuoteen 1962 mennessä Powers oli istunut Lubjankan vankilassa 21 kuukautta ja rangaistusta olisi jäljellä vielä 8 vuotta. Powersin isä oli vedonnut presidentti [[John F. Kennedy]]yn, jotta hänen poikansa vaihdettaisiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin, jonka amerikkalaiset olivat vanginneet vuonna 1957 ja joka oli tuomittu vankeuteen 30 vuodeksi vakoilusta. Pitkällisten ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen Neuvostoliitto suostui vaihtamaan Powersin Abeliin, joka itsekin oli hyvin halukas palaamaan Neuvostoliittoon. Powers ja Abel tulivat saattajineen 10. helmikuuta 1962 [[Glienicken silta|Glienicken sillalle]], joka ylittää [[Havel]]joen Itä- ja Länsi-Berliinin rajalla. CIA kuljetti Powersin [[Azorit|Azoreiden]] saarille, jossa Powers vietti jonkin aikaa, kunnes hänet 18. helmikuuta lennätettinlennätettiin kotiin Yhdysvaltoihin. Powers asui turvatalossa Ashfordin Farmsilla, lähellä [[Washington (DC)|Washington]]ia, jossa hän totutteli normaalin arkielämän rutiineihin ja mukavuuksiin.<ref name="HistorialehtiU2"/>