Ero sivun ”Peipsijärvi” versioiden välillä

'''Peipsijärvi'''<ref name="Pariisista">{{Kirjaviite | Tekijä = Hakulinen, Kerkko; Paikkala, Sirkka | Nimike = Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Vuosi = 2013 | Sivu = 141 | Tunniste = ISBN 978-952-5446-80-7}}</ref> ({{k-et|Peipsi, Peipsi-Pihkva järv}};<ref name="PTO 7">Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 7.</ref> {{k-ru|Чу́дско-Пско́вское о́зеро|Tšudsko-Pskovskoje ozero}}<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 29 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1978 | Sivu = 251 | Tunniste = }}</ref> tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, ''Pskovsko-Tšudskoje ozero'';<ref name="PTO 7" /> {{k-de|Peipussee}}<ref name="Pariisista" />) on [[Narvajoki|Narvajoen]] vesistöön<ref name="PTO 8">Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 8.</ref> kuuluva järvi [[Viro]]n ja [[Venäjä]]n rajalla. Sen pinta-ala on 3&nbsp;555 neliökilometriä. Peipsijärvi on Viron suurin ja pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi<ref name="PTO 7" /> tai viidenneksi suurin luonnonjärvi [[Laatokka|Laatokan]], [[Ääninen|Äänisen]], [[Vänern]]in ja [[Saimaa]]n jälkeen<ref>[http://web.archive.org/web/20030311000745/http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/01_maantieteellisia_tietoja_aihepiireittain.xls Tilastokeskus: Maantieteellisiä tietoja aihepiireittäin.]</ref><ref> Erillisistä selistä koostuvan Peipsijärven tapaan [[Saimaa|Iso-Saimaa]] on tässä vertailussa [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|laskettu yhdeksi]], 4&nbsp;400 neliökilometrin laajuiseksi järveksi.</ref>.

Kolmekymmentä metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan Peipsijärven keskisyvyys on 7,1 metriä ja suurin syvyys 15,3 metriä. Sen vesitilavuus on 25,07 kuutiokilometriä. Vedenpinnan korkeus vaihtelee vuosittain jopa kolme metriä.<ref name="PTO 7-8" /> Järvi jäätyy marras-joulukuun vaihteessa ja vapautuu jäistä huhti-toukokuussa, jolloin myös vesi on yleensä korkeimmillaan. Jäät lähtevät ensimmäisenä Pihkovanjärvestä ja Kuumajärvestä.<ref name="BSE" />.

Peipsijärven 520 kilometrin pituinen rantaviiva on melko yhtenäinen Kuumajärven rikkonaista itärantaa lukuun ottamatta. Pääaltaan kaakkoisnurkassa on hiekkasärkän takana järven kaltainen Raskopelin lahti. Jokea muistuttava Värskanlahti yhtyy Pihkovanjärveen Kolpinosaaren molemmilta puolilta.<ref name="PTO 8" /> Rannat ovat alavia ja soistuineita. Pohjois- ja itärantaa reunustaa hiekkasärkkä, jolla paikoittain kasvaa mäntyjä. Järven tasaisessalaakeassa pohjassa on paksu mutakerros.<ref name="BSE" />