Wikipedia

Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o, väenti → väestöti (2) using AWB
Rivi 1:
[[Tiedosto:Map_of_Sweden_Topography_Map of Sweden Topography (polar_stereographicpolar stereographic)_Sv Sv.svg|thumb|right|150px|Korkeus merenpinnasta ja Ruotsin suurimmat kaupungit.]]
[[Tiedosto:Bergarter Sverige.svg|thumb|right|150px|Kartta Ruotsin kallioperästä.]]
 
Rivi 20:
 
=== Tukholman pohjoispuoli ===
Tukholman pohjoispuolinen Ruotsi muistuttaa ilmastoltaan Suomea, mutta on kuivempi ja aurinkoisempi. Alueella talvet ovat kylmiä ja lumipeite pysyy maassa 3–6 kuukautta vuodesta. Varsinkin pohjoisessa on talvisin hyvin kylmää. Kesäisin [[helle|helteitä]] esiintyy epäsäännöllisesti kesä–elokuussa. Alueella sataa eniten loppukesästä ja syksyllä; keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia ja myös talvisin on kuivia. Sademäärä vähenee pohjoiseen mentäessä, jossa sää on yleensä sateeton ja leuto föhntuulen vuoksi. Vuotuinen sademäärä on tyypillisesti etelässä noin 700 mm, mutta vähenee pohjoiseen mentäessä nopeasti noin 500 milliin. Aivan pohjoisessa ja Skandien kupeessa sademäärä on enää noin 350-400350–400 mm.
 
=== Tukholman eteläpuoli ===
Rivi 30:
== Kasvillisuus ==
 
Ruotsin kasvillisuus vaihtelee Lapin karuista tunturialueista Etelä-Ruotsin vehmaisiin lauhkeisiin lehtimetsiin.
 
Alpiinista [[tundra]]maista kasvillisuutta ja [[tunturikoivu|tunturikoivikoita]] kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella. Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, vähemmistönä seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.
Rivi 36:
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.
 
[[Metsäkuusi]] kasvaa luonnostaan koko Ruotsissa, mutta Etelä-Ruotsissa se on pohjoisia alueita vähälukuisempi. [[Euroopanpyökki]] kasvaa luonnonvaraisena pohjoisimmillaan hieman Tukholman eteläpuolella, mutta taas vastaavilla leveyksillä Virossa ja Latviassa sitä ei ole ollenkaan. Pyökki yleistyy Vallitsevaksi puulajiksi saakka Etelä-Ruotsin seudulle tultaessa.
 
[[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Kasvillisuus alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alun perin alvareita peittivät sankat seka- ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on aikojen kuluessa ehkäissyt puuston uusiutumisen. Vain ne kasvit, joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, ovat selvinneet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kanerva ja kataja.
Rivi 57:
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin väestö]]}}
 
Valtaosa Ruotsin väestöstä asuu maan keski- ja eteläosissa. Ruotsin [[taajama|taajama-aste]] on 85 prosenttia,<ref name="taajamat2010"/> mikä on suunnilleen sama kuin [[Suomi|Suomessakin]].<ref name="tk">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_001_2008-01-15.html | Nimeke =Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =14.1.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.1.2008 | Kieli = }}</ref> Ruotsin suurimmat taajamat ovat [[Tukholma (taajama)|Tukholma]], [[Göteborg]] ja [[Malmö]].<ref name="taajamat2010">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/statistik/MI/MI0810/2010A01/MI0810_2010A01_SM_MI38SM1101.pdf | Nimeke =Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu =MI38 Småorter och tätorter | Ajankohta =14.11.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =23.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Useimmat Ruotsin 50 suurimmasta taajamasta sijaitsevat rannikoilla tai Tukholman ja Göteborgin välisellä alueella. Kolme suurinta kuntaa ovat puolestaan [[Tukholman kunta]], [[Göteborgin kunta]] ja [[Malmön kunta]].<ref name="väestö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=BefolkningNy&deltabell=K2&deltabellnamn=Folkm%E4ngden+efter+kommun%2C+civilst%E5nd+och+k%F6n%2E+%C5r&omradekod=BE&omradetext=Befolkning&preskat=O&innehall=Folkmangd&starttid=1968&stopptid=2011&Prodid=BE0101&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Muinaisjäännösten tiheys kertoo väentiheydestäväestötiheydestä menneinä aikoina. Tiheimmässä muinaisjäännökset ovat [[Mälarinlaakso]]ssa ja [[Bohuslän]]issä.
 
<gallery>
Kuva:50 largest urban areas in Sweden.png|50 suurinta taajamaa vuonna 2005
Kuva:SverigesFolktäthetKommunvis2007.svg|VäentiheysVäestötiheys kunnittain vuonna 2007
Kuva:Archeological_site_density_km2_Sweden.svg|Muinaisjäännösten tiheys
</gallery>
Rivi 83:
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin maakunnat]]}}
 
Ruotsi jakautuu nykyään 21 [[Ruotsin läänit|lääniin]], mutta maassa on myös 25 [[Ruotsin maakunnat|historiallista maakuntaa]] ja kolme [[Ruotsin historialliset pääalueet|historiallista pääaluetta]] ([[Götanmaa]], [[Sveanmaa]] ja [[Norlanti]]). Jokaisessa läänissä Gotlannin lääniä lukuunottamattalukuun ottamatta toimii [[maakäräjäkunta]]. [[Luettelo Ruotsin kunnista|Kuntia]] Ruotsissa on 290 kappaletta. Valtiopäivävaaleissa Ruotsi on jaettu 29 vaalipiiriin. [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkolla]] puolestaan on 13 [[hiippakunta]]a.
 
<gallery>
Rivi 151:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Geography of Sweden}}
 
* [http://www.sna.se/ Sveriges Nationalatlas] {{sv}}
* [http://www.lantmateriet.se/Kartor-och-geografisk-information/ Lantmäteriet: Kartor och geografisk information] {{sv}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_maantiede”