Ero sivun ”Helsingin tuomiokirkko” versioiden välillä

Tuomiokirkko on osa [[1820-luku|1820]]–[[1850-luku|1850-luvuilla]] rakennettua Helsingin [[empiretyyli|empirekeskustaa]]. Keskustan [[asemakaava]] on [[Johan Albrecht Ehrenström]]in käsialaa, ja tärkeimmät rakennukset suunnitteli Carl Ludvig Engel. Ehrenströmin asemakaavassa Senaatintorin pohjoispuolinen kallio oli varattu luterilaisen pääkirkon paikaksi. Engel laati jo vuonna [[1818]]<ref name="tkirkko" /> ensimmäiset suunnitelmat kirkosta ja hioi sen arkkitehtonista tyyliä vuosikymmenen ajan.

Tämän ensimmäisen asemakaavan mukaan oli vanhassa keskustassa sijaitsevaa toria laajennettava ja sen pohjoisella reunalla sijaitsevan kallioryhmän kohdalle rakennettava uusi luterilainen [[kivikirkko]]. Kuitenkin vasta kahden vuoden päästä asemakaavan vahvistamisesta julkaistiin se keisarin käskykirje, jossa nimenomaan määrättiin, että Helsinkiin oli rakennettava uusi [[luterilainen]] kirkko ja myös [[Ortodoksinen kirkko|kreikkalaiskatolinen]] kirkko. Keisari antoi samalla 8. elokuuta [[1814]] uusia määräyksiä maahan tuodun suolan [[tulli|tullimaksuista]]maksuista. Keisari ilmoitti ''sen johdosta, mitä v.t. kenraalikuvernööri, kreivi [[Gustaf Mauritz Armfelt|Armfelt]] oli asiasta alamaisesti esittänyt'', päättäneensä että 15 % suolatullin karttuvista rahoista oli luovutettava rahastoon ''kahden kirkon rakentamiseksi Helsingin kaupungissa, toisen kreikkalaisen, toisen luterilaisen uskon tunnustajia varten''. Oli kuitenkin kuluva runsas puolitoista vuosikymmentä kirkon syntysanojen julistamisesta ennen kuin rakennustyöt lopulta aloitettiin ja lähes 40 vuotta ennen kuin kirkko vihittiin käyttöön ja luovutettiin seurakunnalle. Nimittäin vasta vuonna 1818 kirkon suunnitteleminen annettiin Carl Ludvig Engelin tehtäväksi.<ref> Ruuth, 1952 s.19–12</ref>

Tuomiokirkon rakennuskustannukset maksettiin Venäjän keisari [[Nikolai I|Nikolai I:ltä]] otetulla 2,6 miljoonan ruplan ja 37 vuoden kuoletusajan lainalla, josta tuomiokirkon rakennuskustannusten osuuden voi arvioida olleen noin miljoona ruplaa. Samaa lainaa nimittäin käytettiin Turun jälleenrakentamiseen [[Turun palo|tulipalon]] jälkeen. Tuomiokirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1830.

Kirkko edustaa [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassista]] tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen [[risti]]n muotoinen. Esikuvana ratkaisulle on pidetty Pietarissa sijaitsevaa [[Kazanin katedraali]]a. Engel itse ei erityisesti pitänyt [[Keskeiskirkko|keskeiskirkoista]], mutta valitsi tyypin lähtökohdakseen, sillä kirkon sijainnin vuoksi sitä tarkasteltaisiin kaikilta puolilta. Näin kirkkorakennus olisi symmetrinen kaikista suunnista katsottuna. Engel teki kirkosta lukuisia luonnoksia ja hioi sen tyylin mahdollisimman sulavaksi ja pelkistetyksi.

Kirkon päätykolmioiden ylle sijoitettiin Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa, [[August Wredov]]in ja [[Hermann Schievelbein]]in veistämää sinkkipatsasta. Näistä ovat kirkon länsisivulla, [[Unioninkatu|Unioninkadun]] puolella [[Tuomas (apostoli)|Tuomaan]], [[Pietari (apostoli)|Pietarin]] ja [[Simon Kananeus|Simon Kananeuksen]] patsaat, joista Pietarin patsas on keskimmäisenä kirkon pääoven yläpuolella. Eteläsivulla, [[Senaatintori]]n puolella ovat [[Bartolomeus|Bartolomeuksen]], [[Johannes (apostoli)|Johanneksen]] ja [[Matteus|Matteuksen]] patsaat. Itäsivulla [[Jaakob nuorempi|Jaakob nuoremman]], [[Paavali]]n ja [[Jaakob vanhempi|Jaakob vanhemman]] patsaat. Pohjoissivulla ovat [[Filippus (apostoli)|Filippuksen]], [[Andreas (apostoli)|Andreaksen]] ja [[Mattias (apostoli)|Mattiaksen]] patsaat.<ref>Narinkka 1984, s. 10–126, Helsingin kaupunginmuseo</ref><ref>http://www.taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=1&sortby=artist Julkiset patsaat</ref> Patsaat entisöitiin vuosina 1996–1998 kunnostuksen yhteydessä.<ref name="Hyvatietaa"/>

Tuomiokirkon valkea, lyhytsakaraisen tasavartisen ristin muotoinen kirkkosali on äärimmäisen pelkistetty. Sen ainoat varsinaiset koristeet ovat kolme nurkkasyvennyksiin sijoitettua patsasta, jotka esittävät uskonpuhdistajia [[Martti Luther]], [[Philipp Melanchthon]] ja [[Mikael Agricola]]. Neljännessä nurkassa on Engelin suunnittelema pyöreä saarnatuoli kultaisine [[Baldakiini|baldakiineineen]].