Ero sivun ”Klaipėdan satama” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ vuoden 2014 rahtimäärä tonneina
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p siistiminen, typos fixed: mootor → moottor using AWB
Rivi 5:
 
==Rahtimäärät==
Satama on rahtimäärältään yksi Baltian maiden suurimmista [[Tallinnan satama|Tallinnan]] ja [[Riian satama]]n ohella. Joissain Liettuan tilastoissa [[Mažeikiai]]n öljynjalostamoa palvelevan raakaöljyn tuontiterminaalin eli [[Būtingėn öljyterminaali]]n rahtimäärät luetaan osaksi Klaipėdan sataman arvoja, mutta yleensä nämä käsitellään erikseen.<ref name="PortKlaipedaStatistics1to8-2012"/><ref name="PortKlaipeda-AnnualStat2011"/> Vuonna 2012 rahtimäärällä mitattuna rahdin suurimmat tuoteryhmät olivat: lannoitteet (27,6&nbsp;% tonnimäärästä), öljytuotteet (23,4&nbsp;%), [[ro-ro]] (13,7&nbsp;%) ja [[kontti|konttiliikenne]]liikenne (12,4&nbsp; %). Sataman kautta viedään huomattavasti esimerkiksi valkovenäläisen lannoitetehdas [[Belaruskali]]n tuotantoa.<ref name="KlaipedaBelaFerti"/> Satama uudistaa konttiterminaaliaan suurempien konttialusten vastaanottoon sopivaksi. Vuonna 2011 sataman kautta kulki kontteja 382&nbsp;000 [[TEU]]:n verran.<ref name="PortNews-BanksKlaipeda"/>
 
'''Klaipedan sataman vuosittainen rahtimäärä:'''<ref name="PortKlaipedaStatistics"/><br>
Rivi 18:
Klaipedan satama on rakentamassa [[nesteytetty maakaasu|nesteytetyn maakaasun]] tuontia varten LNG-termiaalia, joka valmistunee suunnitelmien mukaan loppuvuoden 2014 aikana. Tähän liittyen Klaipedan kaupunki on hyväksynyt hankkeen ympäristövaikutuksien arvioinnin.<ref name="KlaipedaOkays"/> Norjasta on sovittu vuokratavan kelluva LNG-varastointi ja uudelleennesteytysasema, joka muodostaa keskeisen osan Klaipedan satamaan rakennettavaa LNG-terminaalia. Hankinnalla lisätään osaltaan maakaasun vaihtoehtoisia hankintatapoja Liettuassa ja Baltian maiden alueella. Liettua on myös sopinut 30 % nykyistä [[Gazprom]]in maakaasun hintatasoa edullisemman maakaasun hankkimisesta yhdysvaltalaisyritykseltä vuodesta 2015 alkaen.<ref name="LtLNG-terminalKlaipeda"/> Terminaalin myöhemmän jakelun mahdollistamiseksi [[Seimas|Liettuan parlamentti]] hyväksyi kesällä 2012 lain, jonka mukaan Gazpromin nykyään osittain omistama maakaasun jakeluyhtiön tulee jakaa erillisiksi kaasunmyynti- ja jakeluyhtiöiksi. Tuleva LNG-terminaalin kaasu voitaisiin jakaa uuden jakeluyhtiön kautta ilman, että venäläisyhtiö Gazprom torjuu uuden kaasuntoimittajan. Liettua myös vaatii kaasuntuojia ostamaan vähintään 25% kaasustaan uuden LNG-terminaalin kautta maahantuodusta kaasusta.<ref name="LtParlamentLNGLaw"/>
 
LNG-terminaalien rakentaminen osaltaan helpottaa tämän vähäpäästöisemmän polttoaineen käyttämistä uuden sukupolven laivamootoreissalaivamoottoreissa. Mahdollista laivakäyttöä varten tarvitaan myös LNG:n jakelu- ja tankkauspisteitä (bunkraus) Itämeren kulkusatamiin.
 
== Lähteet==