Ero sivun ”Kolme kruunua” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p siistiminen, typos fixed: -vuode → vuode using AWB |
||
Rivi 27:
=== Maunu Eerikinpojan kolme valtakuntaa ===
Kuningas Maunu Eerikinpoika astui valtaan 1330-luvulla oltuaan pitkään holhouksenalaisena. Hänen isänsä [[Eerik Maununpoika]] kuoli [[Nyköpingin pidot|Nyköpingin pidoissa]]. [[Eerikin kronikka|Eerikin kronikan]] mukaan kuningas [[Birger Maununpoika]] vangitsi veljensä Eerikin ja Valdemarin Nyköpingin linnan vankityrmään, missä he kokivat tuskallisen nälkäkuoleman. Birger Maununpoika häädettiin maasta näiden murhien jälkeen. Maunu Eerikinpojasta tuli [[Norjan kuningas]] jo lapsena. Hän oli [[Norja]]n kruunun ainoa perijä, koska hänen äitinsä Ingeborg ei naisena voinut nousta hallitsijaksi. Maunu Eerikinpojan onnistui hankkia [[Skåne]] 1330-luvulla, sillä [[Tanska]]lla oli tuolloin taloudellisia vaikeuksia ja se joutui panttaamaan Skånen. Hän alkoi kutsua itseään kirjeissä ja asiakirjoissa ”Ruotsin, Norjan ja Skånen kuninkaaksi”.
Kolmen kruunun symboli onkin saattanut saada alkunsa juuri Maunu Eerikinpojan hallitsija-aikana, sillä kolmen kruunun voidaan tulkita symboloivan kolmea valtakuntaa. Sen lisäksi sekä kirkko että kansa pitivät kolmilukua pyhänä ja hyvänä lukuna. Kolmilukua käytettiin jo tuolloin [[heraldiikka|heraldiikassa]]. Toisaalta on mahdollista, ettei kolmiluvulla ollut mitään erityistä merkitystä ja että kolme kruunua ei symboloinut kolmea valtakuntaa. [[Itämaan tietäjät|Itämaan tietäjien]] tunnuksena etenkin Keski-Euroopassa käytettiin keskiajalla kolmea kuninkaan kruunua, josta se voitiin kopioida [[Ruotsin vaakuna]]ksi. Onhan [[Ruotsi]]n lipunkin tausta kristillinen (risti).
Vaakunan ulkonäkö on saattanut vaikuttaa siihen, että se hyväksyttiin Ruotsin kuningaskunnan symboliksi ja että sitä alettiin pitää Ruotsin valtakunnan vaakunana. Kolme kruunua oli yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä vaakuna, ja se oli myös helppo muistaa ja jäljentää. Kolme kruunua loi [[keskiaika|keskiajalla]] myönteisiä mielikuvia kolmesta pyhästä miehestä, [[itämaan tietäjät|itämaan tietäjistä]], joiden [[Köln]]issä olevista [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksistä]] oli tullut tärkeä pyhiinvaelluskohde hurskaille pohjoismaalaisille. Kölnin kaupungin vaakunassa on yhä nykyäänkin kolme kruunua.<ref
=== Albrekt Mecklenburgilainen ===
Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kuningas, joka käytti kolmea kruunua kuninkaallisessa sinetissään. Näin vaakunasta tuli valtakunnan tärkein symboli. Samanaikaisesti hän kuitenkin säilytti Ruotsin valtaistuinta hallitsevassa Bjälbo-suvussa kulkeneen vanhemman vaakunan kruunupäisine leijonineen. Ruotsilla on vielä nykyäänkin kaksi rinnakkaista valtakunnan vaakunaa.
[[Tiedosto:Albert of Mecklenburg with his father.jpg|200px|thumb|Albrekt Mecklenburgilainen (vas.) isänsä kanssa. Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kolmen kruunun kanssa kuvattu ruotsalainen hallitsija.]]
Rivi 51:
=== Vuoden 1982 laki valtakunnan vaakunasta ===
Uusi asetus vuoden 1982 laissa koskien Ruotsin valtakunnan vaakunaa oli, että kolme kruunua voidaan pitää viittauksena valtakunnan vaakunaan myös ''ilman'' vaakunakilpeä. Niinpä symboli on lailla suojattu, eikä sitä saa käyttää muuna, esimerkiksi yrityksen symbolina ilman lupaa.<ref name=NSV/> Laki on voimassa ainakin Ruotsissa, mutta sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös kansainvälisesti.
Symbolin voi nähdä myös vuonna 1923 valmistuneen [[Tukholman kaupungintalo]]n tornin huipulla.
Rivi 61:
* Kolme kruunua esiintyi jo vuonna 1200, kun [[Otto IV]] koristutti itämaan tietäjien haudan vanhassa romaanisessa Kölnin tuomiokirkossa. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa vasta vuonna 1248. Symboli on myös Kölnin kaupungin vaakunassa, vaikkakin siinä kruunut on aseteltu vierekkäin vaakunan yläosaan.
* 1290-luvun paikkeilla kolme kruunua esiintyi Tanskan niin kutsutuissa sisällissotarahoissa.
* [[Galitsia]]ssa kolme kruunua on kuulunut maakunnan vaakunakuvan alaosaan jo keskiajalta lähtien. Kultaiset kruunut ovat sinisessä vaakunakilvessä, aivan kuten Ruotsin pienessä valtakunnan vaakunassakin. Symboli ilmestyi myös Puolassa 1296 [[Krakova]]n piispan otettua sen vaakunaansa. Galitsia on perinteisesti ollut tärkeä keskus Puolassa, jossa Krakova oli Galitsian ja koko Puolan pääkaupunki ennen [[Puolan jaot|Puolan jakoja]]. Sittemmin Galitsiasta tuli hallinnollinen yksikkö [[Itävalta-Unkari]]ssa ja nimellisesti myös kuningaskunta.
Rivi 80:
* Lilla Uppslagsboken, Förlagshuset Norden AB, Nordens boktryckeri, Malmö 1974.
* [http://sv.wikipedia.org/wiki/Nordisk_familjebok Nordisk familjebok] (1916
▲* [http://sv.wikipedia.org/wiki/Nordisk_familjebok Nordisk familjebok] (1916-vuoden painos) Internetissä ([[Runeberg-projekti]]), [http://runeberg.org]
* Ny svensk vapenbok, Clara Nevéus (teksti) ja Bror Jacques de Wærn (kuvitus), Streiffert & Co Bokförlag HB yhteistyössä Ruotsin kansallisarkiston kanssa, Tukholma 1992.
| |||