Ero sivun ”Helsingin Diakonissalaitos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Commonsiin siirretyn kuvan nimi korjattu
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
siistiminen, typos fixed: vuotise → -vuotise using AWB
Rivi 1:
{{Säätiö
| säätiön_nimi = Helsingin Diakonissalaitos
| säätiön_logo = [[Tiedosto:HDL_Logo_v1_cmyk_72dpi_pngHDL Logo v1 cmyk 72dpi png.jpg|300px]]
| perustettu = 1867
| tarkoitus = Helsingin Diakonissalaitos tuottaa monipuolisia sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluja ja on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija.
Rivi 13:
| kotisivu = [https://www.hdl.fi/fi/ hdl.fi]
| huomautukset = <br />
''Helsingin Diakonissalaitoksen toiminnan perustana ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvo:''<br />
 
'''''Jokaiselle ihmisarvoinen huominen'''''
}}
[[Tiedosto:Helsingin diakonissalaitos.jpg|thumb|Helsingin Diakonissalaitos]]
[[Tiedosto:Alppikadun_kortteliAlppikadun kortteli.jpg|thumb|]]
[[Tiedosto:Helsingin diakonissalaitos9.jpg|thumb|]]
'''Helsingin Diakonissalaitos''' (HDL) on [[Helsinki|Helsingissä]] toimiva yleishyödyllinen [[säätiö (Suomi)|säätiö]]. Se muodostaa [[tytäryhtiö]]ineen yhteiskunnallisen [[konserni]]n, joka tuottaa sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja. HDL on toiminut liki 150 vuoden ajan yhteiskunnan alueilla, joilla ihmiset uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle.<ref name="hdl.fi">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hdl.fi/fi/tervetuloa-helsingin-diakonissalaitoksen-sivuille|Nimeke=Tervetuloa Helsingin Diakonissalaitoksen sivuille!|Julkaisija=hdl.fi|Viitattu=25.4.2014}}</ref>
 
Diakonissalaitokseen säätiössä toimivat diakoniapalvelut, koulutuspalvelut, kehittämispalvelut sekä sisäiset palvelut. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat [[Diacor]] terveyspalvelut Oy ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Työelämäpalveluja ja kiinteistöpalveluja tuottaa Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diadome Oy, joka on pääkaupunkiseudulla toimiva yhteiskunnallinen ja [[sosiaalinen yritys]]<ref>https://www.diadome.fi/</ref>.
Diakonissalaitoksen säätiö tytäryhtiöineen työllistää noin 1600 ihmistä, joista noin puolet työskentelee säätiön eri toimipisteissä. Vuonna 2013 konsernin toiminnan volyymi oli noin 150 miljoonaa euroa. Konserniyhtiöiden toiminnasta ja säätiön omaisuudesta syntyvä taloudellinen tulos käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hdl.fi/fi/tervetuloa-helsingin-diakonissalaitoksen-sivuille|Nimeke=Tervetuloa Helsingin Diakonissalaitoksen sivuille!|Julkaisijaname="hdl.fi|Viitattu=25.4.2014}}<"/ref>
 
==Sijainti==
Aluksi Diakonissalaitos toimi keskikaupungilla, myöhemmin [[Katajanokka|Katajanokalla]], mutta 1800-luvun lopussa sille rakennettiin uudet toimitilat [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosan länsilaidalta. Diakonissalaitoksen rakennusryhmä käsittää kokonaisen korttelin, jota rajoittavat [[Helsinginkatu]], Kolmas Linja ja [[Alppikatu]] sekä korttelin ja [[Linnunlaulu]]n huvila-alueen välitse kulkeva jalankulku- ja pyörätie.
 
Diakonissalaitos on toiminut nykyisellä paikallaan Alppikadulla vuodesta 1897 alkaen. Laaja kortteli on mahdollistanut lisärakentamisen. Alppikadun korttelissa on mahdollisuus päästä tutustumiskierrokselle, jonka aikana tutustutaan rakennuksiin ulkoapäin ja henkilöihin, joiden mukaan rakennukset ovat saaneet nykyiset nimensä.
 
Kulkuyhteydet
Bussit 23, 53, 70T, 503, Hakaniemen metroasemalta noin 1 &nbsp;km:n kävely, Kallion virastotalon raitiovaunupysäkiltä noin 900 metriä.
Maksullinen pysäköinti sisäpihalla ja Alppikadun varrella.
 
Rivi 39:
Diakonissalaitoksen toiminnan esikuva saatiin Saksasta, jonne oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos Kaiserswerthin kaupunkiin 1836. Saksalaisen mallin mukaan myös Helsingin Diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita, huolehdittiin kodittomista lapsista sekä autettiin köyhiä. Lisäksi annettiin sairaanhoidon ammatillista koulutusta.
 
Helsingin Diakonissalaitos perustettiin katovuosina, jolloin nälkä ja kulkutaudit kulkivat käsi kädessä ja haastoivat suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmää. [[Yhteiskunta]] on muuttunut Diakonissalaitoksen lähes 150 -vuotisen toiminnan aikana: Yhteiskunnan nykyisiä haasteita ovat esimerkiksi syrjäytyminen, lisääntynyt alkoholinkulutus ja huumeidenkäytön mukana tulleet ongelmat.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia|Nimeke=Historia!|Julkaisija=hdl.fi|Viitattu=30.4.2014}}</ref>
 
==Toiminta==
Helsingin Diakonissalaitos on [[Kolmas sektori|kolmannen sektorin]] toimija, ja sen tarjoamat palvelut täydentävät kuntien toimintoja sekä [[Hyvinvointiyhteiskunta|hyvinvointiyhteiskunnan]] palveluja. Diakonissalaitos toimii yhteistyössä esimerkiksi valtion, kuntien ja yritysten kanssa.
 
Monet Diakonissalaitoksen tuottamista palveluista ovat kuntien rahoittamia. Diakonissalaitos tuottaa esimerkiksi asumispalveluja, tekee lapsi- ja perhetyötä sekä päihde- ja mielenterveystyötä. Diakonissalaitokseen kuuluu myös sosiaali- ja terveysalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualan ammattilaisia kouluttava Helsingin Diakoniaopisto. Lisäksi Diakonissalaitos järjestää [[kansalaistoiminta|kansalaistoimintaa]]a sekä toteuttaa monenlaisia kehittämishankkeita.
 
Konserniyhtiöiden toiminnasta ja säätiön omaisuudesta syntyvä taloudellinen tulos käytetään palvelujen kehittämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
 
Diakonissalaitos ilmoittaa profiloituneensa vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntijana<ref>https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/365-medialle/574-kysytyimmat-aihepiirit</ref>. Diakonissalaitos on esiintynyt [[Media|mediassamedia]]ssa esimerkiksi silloin, kun käydään keskustelua syrjäytymisestä, romanikerjäläisistä ja asunnottomuudesta, päihteiden käytöstä koituvista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.<ref>http://www.hs.fi/haku/?haku=diakonissalaitos</ref> <ref>http://haku.yle.fi/#/?q=diakonissalaitos</ref>
'''<big>Diakoniakäsitys</big>'''<br />
 
Diakonia-sana tulee kreikasta ja tarkoittaa palvelua. Kristillisen kirkon Diakonian perustana ovat Jeesuksen opetukset ja esimerkki lähimmäisenrakkaudesta sekä alkuseurakunnan vakiintunut tapa pitää huolta vähäosaisista. Eri kirkkokunnissa ja eri aikakausina on diakoniatyö ymmärretty ja järjestetty eri tavoin. Nykyaikaisen diakonian pioneerina voidaan pitää saksalaista [[Theodor Fliedner|Theodor Fliedneriä]], joka perusti ensimmäisen diakonissalaitoksen vuonna 1839. Muutama vuosikymmen myöhemmin Helsingin Diakonissalaitos perustettiin fliedneriläisen mallin mukaisesti.
 
Käsitykset diakoniasta ovat eläneet ajan mukana. Diakonissalaitoksen nykyinen käsitys diakoniasta on tiivistetty kolmeen kohtaan: