Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wikitystä vähemmälle, epäolennaista pois -suomea koskevaa pois +tiiv. +kh +w
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 15179980, jonka teki Gopase+f (keskustelu)
Rivi 5:
== Yleisesti ==
 
Laaja veto-oikeus hidastaa päätöksentekoa tai tekee sen jopa mahdottomaksi, mutta veto-oikeus on toisaalta perusteltua asioissa, joissa yksimielisyys on erittäin tärkeää. Esimerkiksi [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]ssa on käytössä veto-oikeus, mutta vain sen viidellä pysyvällä jäsenmaalla. Veto-oikeutta käyttämällä yksikin siihen oikeutettu jäsen voi halutessaan estää päätöksiäpäätöksen toteutuksen ja muutoinkin vaikeuttaa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] toimintaa. Veto-oikeus on käytössä YK:n turvallisuusneuvoston lisäksi muun muassa osassa [[Euroopan unioni]]n päätöksentekoa.
 
[[Sejm|Puolan valtiopäivilläPuola]]n valtiopäivillä vuosina 1652–1791 päätöksenteko edellytti, että valtiopäivämiesten oli oltava asiasta yksimielisiä. Jokaisella heistä oli siis mahdollisuus estää päätöksen voimaantulo. Tämä järjestelmä tunnetaan nimellä [[liberum veto]].
 
Klassisessa latinassa sana äännetään ['veto:], mutta nykyaikaisten eurooppalaisten[[eurooppa]]laisten [[Kieli|kielten]] vaikutuksesta se [[Suomen kieli|suomessa]] äännetään usein [ve:to] tai jopa [ve:tto]. ''Veto'' taipuu [[astevaihtelu]]ttomana eli sen [[genetiivi]] on vahva-asteinen: ''veto'' : ''veton''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Tunniste = ISBN 952-5446-11-5 | www = http://www.kielikone.fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.5.2008 | Kieli = }}.</ref>
 
=== Suomessa ===
[[Suomi|Suomen]] perustuslaki|vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Vuoteen 2000 voimassa olleen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|vuoden 1919 hallitusmuodon]] mukaan tasavallan presidentin vahvistamatta jättämä laki voitiin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta.<ref>Uusi pikkujättiläinen, painos vuodelta 1989, s. 398</ref> Presidentillä oli veto-oikeuden lisäksi mahdollisuus määrätä lain voimaantulopäivämäärä silloin kun eduskunta ei ollut päättänyt lain voimaantulosta.{{lähde}} Vuonna 1985 eduskunta päätti, että [[loppiainen]] siirretään lauantaipäivästä takaisin 6. tammikuuta vietettäväksi ja että [[Kristuksen taivaaseenastumisen päivä]] siirretään lauantaista takaisin torstaiksi ja sen nimi palautetaan helatorstaiksi, mutta työmarkkinajärjestöt eivät pitäneet päätöksestä. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] vahvisti lain helmikuussa 1986 mutta määräsi, että se tulee voimaan vasta vuonna 1992.<ref>http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf</ref>
 
== Veton kumoaminen ==
Veton kumoaminen tai ohittaminen tarkoittaa varsinaisen päätöksen tehneen valtioelimen oikeutta saattaa alkuperäinen päätös voimaan huolimatta sitä vastaan käytetystä veto-oikeudesta, kuten esimerkiksi kansanedustuslaitoksen valtaa presidentin veton kumoamiseksi. Tällainen oikeus on käytössä muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]ssa, jossa jokaisella viidellä pysyvällä jäsenmaalla on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin, veto-oikeus estää päätöksen tekemisen eikä tällaista vetoa voida kumota.
 
=== Yhdysvalloissa ===
[[Yhdysvaltain presidentti|Yhdysvaltain presidentillä]] on veto-oikeus [[Yhdysvaltain kongressi|kongressin]] hyväksymiin lakeihin ja eräisiin muihin päätöksiin. Presidentin veto voidaan kuitenkin kumota ({{k-en|veto override}}), mikäli tällainen esitys saa sekä [[Yhdysvaltain edustajainhuone|edustajainhuoneessaedustajainhuone]]essa että [[Yhdysvaltain senaatti|senaatissa]] tuekseen vähintään 2/3 edustajista. Ensimmäisen kerran kongressi ohitti presidentin veton [[John Tyler]]in presidenttikaudella.<ref>http://www.senate.gov/reference/resources/pdf/presvetoes.pdf</ref> Liittovaltion lisäksi myös useimmilla Yhdysvaltain osavaltioilla on käytössään vastaava oikeus, mikä vaatii useimmiten 2/3 kannatuksen osavaltion kongressissa.
 
== Lähteet ==