Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Näkemyksiä historiallisten kaupunkien kaupungiksi määrittelystä: Selvennystä siten, ettei syntyisi kuvaa, että tuollaisia olivat kaikki suurkaupungit vanhalla ajalla. |
→Kaupunkikäsite: Hieman tietoa Suomen kaupungistumisen historiasta. |
||
Rivi 14:
[[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] vuosina 2011–2012 kehittämässä uudessa [[Paikkatieto|paikkatietopohjaisessa]] alueluokituksessa, jonka tarkoituksena on kehittää kaupunkien ja maaseudun välistä aluerajausta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=409543&lan=FI | Nimeke = Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen aluerajaus, alueluokituksen kommentointi | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Ajankohta = 30.5.2012 | Julkaisija = www.ymparisto.fi | Viitattu = 16.4.2013 }}</ref> kaupungeiksi määritellään ne [[taajama]]t, joissa asukasmäärä on suurempi kuin 15 000. Tällaisten taajamien lukumäärä on 38, ja näistä muodostettuja kaupunkiseutuja on 34 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135819&lan=fi | Nimeke = Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Selite = sivu 8 | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 16.4.2013}}</ref> Tämän luokituksen mukaan joillakin suurilla kunnilla ei ole omaa keskustaajama: esimerkiksi [[Espoo]] ja [[Vantaa]] lasketaan tilastollisesti osaksi [[Helsingin keskustaajama]]a.<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011]</ref> Kaupungiksi ei luokitella myöskään ison kaupunkiseudun selvästi pienempää erillistä lähitaajamaa kuten esimerkiksi [[Kirkkonummi|Kirkkonummea]].<ref name="alueluokat" /> Alle 15 000 asukkaan kaupunkimaiset taajamat, joiden ympärille ei muodostu omaa [[kaupunkiseutu]]a, luokitellaan pikkukaupungeiksi.
====Suomen kaupungistumisen historia====
Suomessa kaupunkikulttuuri on suhteellisen nuorta. Lisäksi useimmat Suomen kaupungit ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä ja arkkitehtuuriltaan askeettisia.<ref>Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki</ref>
Keskiajalla Suomessa oli vain kuusi kaupunkia, ja kaikki ne olivat rannikolla: [[Turku]], [[Viipuri]], [[Rauma]], [[Naantali]], [[Ulvila]] ja [[Porvoo]]. Ne olivat ennen muuta kauppakaupunkeja. Ne kävivät kauppaa enimmäkseen [[hansa]]kaupunkien kanssa, ja niissä pidettiin suuria markkinoita. Kaupunkien hallintoa johtivat pormestari ja raati, sittemmin pormestari ja maistraatti.
1350-luvulla RUotsissa ja sen mukana Suomessa tuli voimaan kaupunkilaki. Helsinki perustettiin vuonna 1550 Tallinnan vastapainoksi. Valtakunnan kaupungit jaettiin maa- ja tapulikaupunkeihin. Viimeksi mainituilla oli yksinoikeus käydä ulkomaankauppaa. Suomen kaupungeista tapulikaupunkeja olivat vain Turku, Helsinki ja Viipuri. Kaarle IX perusti Oulun ja Vaasan, Pietari Brahe peräti yhdeksän kaupunkia, joista viisi sisämaahan. Suomen kaupunkien menestystä haittasi se, että kauppa oli niin voimakkaasti keskitetty Tukholmaan.
Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812. Suomen kaupunkiväestön osuus maan koko väestöstä alkoi kasvaa nopeasti 1880-luvulla. Teollistumisen edistyminen sai Helsingin erottumaan entistä selvemmin muista Suomen kaupungeista, ja Turku, Tampere ja Viipuri muodostivat toisen ryhmän. Kaupunkien ympärille syntyi 1800-luvulla paljon esikaupunkiasutusta, mikä aiheutti ongelmia. Vuonna 1925 uuden lain myötä esikaupunkien liittäminen kaupunkeihin helpottui.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palstat 681–682</ref>
===Muualla Euroopassa===
| |||