Ero sivun ”Jääkausi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 16:
==Yleistä==
Jääkauden aikana [[jäätikkö|jäätiköt]] laajenevat suuriksi [[ilmasto]]n kylmettyä. Jääkausia on [[maa]]pallon historiassa ollut useita miljoonia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lakka.teamware.com/Resource.phx/jaosto/jaosto-vesi/vesiymparisto.htx.i393.pdf| Nimeke =Jääkaudet vuorottelevat 100 000 vuoden jaksoissa | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Viitattu = }} KUOLLUT LINKKI</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.museum.state.il.us/exhibits/ice_ages/when_ice_ages.html | Nimeke =When have Ice Ages occurred? | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Viime jääkausi, [[Veiksel-jääkausi]], oli yli 10 000 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hi.is/~oi/Historical%20Geology%20pdf/Fyrirlestur%2014%20-%20Pleistocene%20glaciations.pdf | Nimeke =Anatomy Of Glacial Cycle/Pleistocene Glaciations | Tekijä = Ólafur Ingólfsson, Háskóli Íslands | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> [[Kanada]]n ja [[Skandinavia]]n ylle tuli valtava jäävaippa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://anthro.unige.ch/lgmvegetation/ | Nimeke = A GIS-based Vegetation Map of the World at the Last Glacial Maximum (25,000–15,000 BP)| Tekijä = Nicolas Ray and Jonathan M. Adams | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> ja [[Suomi]]kin peittyi 2–3 kilometriä<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kolumbus.fi/mabohu/pohjola/jaakausista.html | Nimeke = Jääkausi muutti maisemaa ja pinnanmuotoja | Tekijä = | Selite = Yhteenveto oppilaiden kirjoituksista | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = kolumbus.fi | Viitattu = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gtk.fi/tutkimus/maankaytto/jaakausi/luonnonhistoria.html | Nimeke =Jääkausiajan luonnonhistoria | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus| Viitattu = }} KUOLLUT LINKKI</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.britannica.com/eb/article-9066023/Scandinavian-Ice-Sheet | Nimeke =Scandinavian Ice Sheet | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Encyclopedia Britannica | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref name="kakkuri">{{Kirjaviite | Tekijä =Juhani Kakkuri | Nimeke =Planeetta Maa | Vuosi =1991 | Kappale = | Sivu =42 | Selite = kartta | Julkaisija =Ursa | Tunniste = ISBN 951-9269-56-8, ISSN 0357-7937 | Viitattu = }}</ref> paksun jään alle.
Kesä kylmeni jääkaudella<ref name="RUOSTIS"/> niin, ettei satanut [[lumi]] ehtinyt sulaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tkukoulu.fi/~haapaul/jaakausi/jaakaudensynty.htm | Nimeke =Mitä tekijät saattavat aiheuttaa jääkausia? | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = }} KUOLLUT LINKKI</ref> ja vuoristojen [[lumiraja]] aleni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://gsa.confex.com/gsa/2003AM/finalprogram/abstract_65003.htm | Nimeke =SNOWLINE DEPRESSION IN THE TROPICAL ANDES AT THE LOCAL LAST GLACIAL MAXIMUM | Tekijä =SMITH, Jacqueline A | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> [[Maapallo]]n lämpötila laski eniten napojen lähettyvillä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pik-potsdam.de/~stefan/Publications/Nature/ganopolski98.pdf | Nimeke = Simulation of modern and glacial climates with a coupled global model of intermediate complexity| Tekijä = Andrey Ganopolski, Stefan Rahmstorf, Vladimir Petoukhov & Martin Claussen | Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nature.com/nature/journal/v391/n6665/full/391351a0.html | Nimeke =Simulation of modern and glacial climates with a coupled global model of intermediate complexity | Tekijä =Andrey Ganopolski, Stefan Rahmstorf, Vladimir Petoukhov and Martin Claussen | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> mikä johtui muun muassa Maan akselikallistuman muutoksesta. [[Jäätikkö|Jäätiköt]] [[Jäätiköiden liike|valuivat vuorten rinteiltä alas]] ja levisivät [[pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]] valtavan laajalle alueelle matalillekin maille ja meriinkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf | Nimeke =Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review | Tekijä =Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = Technical Report TR-06-36 |Ajankohta = | Julkaisija =Geological Survey of Sweden (SGU) | Viitattu = | Kieli =englanti }}</ref> Vuoristojen, esimerkiksi [[Alpit|Alppien]] jäätiköt laajenivat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www-geol.unine.ch/cours/geol/glaciations.htm | Nimeke =Glaciations - "le glacier thermomètre" | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ggy.bris.ac.uk/postgraduates/ra8456 | Nimeke =Reconstructing the Last Glacial Maximum climate of Europe from the geological evidence of former glaciers | Tekijä =Robert Allen | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>. Yhtenäinen ikirouta levisi koko Venäjän jäättömille alueille<ref name="V76">A.A. Velichko, Longman 1984: Late Quaternary environments on Soviet Union, s. 76.</ref> yleensä yli 200 metriä syvänä ja ulottui jopa 48 leveydelle siellä, ja Pohjois-Ranskaan asti. Tämän eteläpuolella ikiroutaa oli noin 200–300 kilometrin levyisellä kaistalla vain routivimmissa paikoissa<ref>Velichko 1984, s. 71.</ref>. Varsinkin jatkuvan ikiroudan alueella oli [[ruutumaata]], ja kylmimmillä [[Putoranavuoret|Putoranavuorten]] itäpuolisella jatkuvan ikiroudan alueilla Uralilla ja Itä-Siperian pohjoisosissa kivikenttiä ja kivivirtoja<ref name="V76" />. Ikirouta suli laajalla alueella kesäisin 50–100 senttimetrin syvyydeltä<ref name="V76"/>, mikä mahdollisti kasvien kasvun. Joillakin lämpimillä ikiroudan alueilla oli ikiroudan sulamisesta johtuneita järviä. [[termokarsti]]a<ref name="V76"/>.
| |||