|
==Matkapuhelimien terveysvaikutukset==
{{pääartikkeli|[[Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset]]}}
Matkapuhelimien käytön lisääntyessä on syntynyt epäilyjä, että puhelimestä lähtevä pienitaajuinen sähkömagneettinen säteily voisi vaarantaa käyttäjän terveyden. Varsinkin kun matkapuhelinta käytettäessä laite sijoitetaan hyvin lähelle [[Ihmisaivot|aivoja]]. Sähkömagneettisen säteilyn kudoksia lämmittävä vaikutus on ollut jo kauan tiedossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/matkapuhelimet/ | Nimeke =Matkapuhelimien säteilyn vaikutukset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Säteilyturvakeskus | Viitattu = 29.12.2010 }}</ref>, mutta viime aikoina on alettu tutkia myös mikroaaltosäteilyn mahdollisia muita vaikutuksia.
Matkapuhelimien käytön lisääntyessä on syntynyt epäilyjä, että puhelimestä lähtevä pienitaajuinen sähkömagneettinen säteily voisi vaarantaa käyttäjän terveyden.
[[WHO|Maailman terveysjärjestön]] alainen Maailman syöpätutkimuksen kattojärjestö [[IARC]] (The International Agency for Research on Cancer) varoitti vuonna 2011, että matkapuhelimen käyttö voi aiheuttaa syöpää. Perusteluna oli langattomien puhelinten käyttöön yhdistetty kohonnut [[gliooma|aivosyöpä]]riski. Syöpävaarallisuusluokittelussa matkapuhelinsäteily luokitellaan luokkaan [[:en:List of IARC Group 2B carcinogens|2B]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf | Nimeke =IARC classifies radiofrequency electromagnetic fields as possibly carcinogenic to humans | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = Lehdistötiedote | Julkaisu = | Ajankohta = 31.5.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = IARC | Viitattu = 4.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>, mahdollisesti syöpää aiheuttavat aineet. Luokkaan 2b kuuluvat aineet, joista on vain vähän näyttöä karsinogeenisyydestä eläimille ja ei riittävää näyttöä karsinogeenisyydestä ihmisille, tai vain vähän näyttöä karsinogeenisyydestä ihmisille ja ei riittävää näyttöä karsinogeenisyydestä eläimille. Näihin kuuluu lisäksi mm. kahvi.
Nykyisten tutkimusten seuranta-ajat eivät ole riittävän pitkiä osoittamaan mahdollista syöpäriskiä kokonaisuudessaan, koska syövän kehittyminen kestää vähintään kymmenen, joskus kaksi- tai kolmekinkymmentä vuotta.{{Lähde}}
Säteilyturvakeskuksen on tarkoitus osallistua vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö WHO:n alulle panemaan kansainväliseen [[Seurantatutkimus|seurantatutkimukseen]] matkapuhelinten terveysvaaroista. [[COSMOS-tutkimus|Cosmos-nimellä]] kulkeva tutkimus on laajin kännyköiden yhteyttä eri sairauksiin selvittävä hanke. Mukana tutkimuksessa on Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Britannia. Suomessa Cosmos ei ole vielä edennyt pilottitutkimusta pidemmälle rahoituksen puuttuessa.
Suomessa toteutettavassa osuudessa olisi tarkoitus seurata tuhansien suomalaisten kännykän käyttöä ja terveyttä yli kymmenen vuoden ajan. Cosmos tutkii kännykän yhteyttä kaikkiin sairauksiin, ei vain syöpiin. Kännyköiden terveyshaittoja selvittäneitä tutkimusohjelmia vetänyt professori Jukka Juutilaisen mukaan tutkimuksia on tehty pääasiassa eläinkokeilla, soluviljelmillä sekä laboratorioissa koehenkilöiden kanssa. Toteutuessaan Cosmoksesta voidaan saada vastauksia, joita voi pitää luotettavampina, kuin aikaisempia kännykän käyttäjien sairauksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia, Juutilainen sanoo. Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtajan Päivi Kurttion mukaan Ruotsissa tutkimus on saanut rahoitusta matkapuhelinoperaattoreilta ja Vetenskapsrådetilta. Britanniassa tutkimukselle on myönnetty rahaa terveysministeriöltä ja operaattoreilta. Myös Tanskassa rahoitusta on saatu valtiolta. Säteilyturvakeskus neuvottelee tällä hetkellä yhteistyöstä muun muassa operaattoreiden ja Nokian kanssa. Operaattoreilta tutkimukseen tarvitaan asiakasrekisterit. <ref>{{verkkoviite| Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/07/675553| Nimeke=Suurtutkimus kännykän vaaroista ei ole saanut rahoitusta Suomessa| Ajankohta=20.07.2008 | Julkaisija=MTV3.fi |Viitattu=19.2.2010}}</ref>.
===Vaikutukset perimään===
Vuonna 2005 tehdyssä meta-analyysissa tutkittiin 63 [[in vitro]]- ja [[in vivo]] -tutkimusta ja saatiin loppupäätelmäksi, että radiotaajuinen säteily ei yleisesti ottaen ole genotoksista, ja että positiivisia löydöksiä raportoivissa tutkimuksissa ilmenee julkaisuharhan vaikutusta.<ref>Genetic Damage in Mammalian Somatic Cells Exposed to Radiofrequency Radiation: A Meta-analysis of Data from 63 Publications (1990–2005, Vijayalaxmi et al., Radiation Research, 169(5):561–574, May 2008 at http://www.bioone.org/perlserv/?request=get-abstract&doi=10.1667%2FRR0987.1</ref>
Uudempi, vuonna 2009 tehty, 101 tutkimusta kattava meta-analyysi taas kertoi, että hieman yli puolet radiotaajuisen säteilyn genotoksisia eli perimämyrkyllisiä vaikutuksia koskevista tutkimuksista raportoi genotoksista vaikutusta. Tekijöiden mukaan on runsaasti näyttöä siitä, että radiotaajuinen säteily kykenee vaurioittamaan perimää monellakin eri tavalla.<ref>{{cite journal | quotes = | last = Ruediger| first = HW| authorlink = | coauthors = | date = | year = 2009| month = August| title = Genotoxic effects of radiofrequency electromagnetic fields| journal = Pathophysiology| volume = 16| issue = 2-3| pages = 89\u2013102| publisher = Elsevier| location = | issn = | doi = 10.1016/j.pathophys.2009.02.002| bibcode = | oclc = | id = |label= | url = http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0928468009000169| format = | accessdate = | laysummary = | laysource = | laydate = | quote = | pmid = 19264462 }}</ref>
Vuonna 1995 julkaistiin ''Bioelectromagnetics''-lehdessä tutkimus, jossa raportoitiin DNA-vaurioita kahden tunnin mikroaaltoaltistuksen jälkeen, vaikkei altistustaso ylittänyt julkisia turvallisuusstandardeja.<ref>{{cite journal | last = Harrill | first = Rob | authorlink = | coauthors = | title = Wake-up Call | journal = The University of Washington Alumni Magazine | volume = | issue = March 2005 | pages = | publisher = | location = | month = March | year = 2005 | url = http://www.washington.edu/alumni/columns/march05/wakeupcall01.html | doi = | id = | accessdate = 2008-05-31}}</ref>
Joulukuussa 2004 julkaistiin Euroopan Unionin puiteohjelmaan kuulunut laaja REFLEX-tutkimus (Risk Evaluation of Potential Environmental Hazards from Low Energy Electromagnetic Field Exposure Using Sensitive in vitro Methods), johon osallistui 12 laboratoriota eri Euroopan maissa, mukaan lukien Suomen Säteilyturvakeskus. Saatiin vahvaa näyttöä DNA-vaurioista soluviljelmissä, kun ne altistettiin sähkömagneettiselle säteilylle. Viitteitä, muttei näyttöä, saatiin myös muista solumuutoksista kuten kromosomivaurioista ja muutoksista tiettyjen geenien toiminnassa.<ref>{{Cite book | year = 2004| title = REFLEX - Risk Evaluation of Potential Environmental Hazards From Low Frequency Electromagnetic Field Exposure Using Sensitive in vitro Methods| place = [[Munich]]| publisher = VERUM Stiftung für Verhalten und Umwelt | id = | isbn = | doi = | oclc = | url = http://www.verum-foundation.de/eu-projekte/reflex.html | format= html| accessdate =2010-12-29}}</ref>
Ateenan yliopistossa tehty, vuonna 2004 julkaistu tutkimus osoitti [[Banaanikärpänen|banaanikärpästen]] lisääntymiskyvyn alenemista, kun hyönteisiä altistettiin 900 MHz pulssikoodatulle säteilylle 6 minuuttia päivittäin viiden päivän ajan.<ref>{{cite journal | quotes = | last = Panagopoulos| first = DJ| authorlink = | coauthors = Karabarbounis, A; Margaritis, LH| date = 2004-12-01| year = | month = | title = Effect of GSM 900 MHz mobile phone radiation on the reproductive capacity of Drosophila melanogaster| journal = Electromagnetic Biology and Medicine| volume = 23| issue = 1| pages = 29–43| publisher = Taylor & Francis| location = London, UK| issn = 1536-8378| doi = 10.1081/JBC-120039350| bibcode = | oclc = 87856304| DUPLICATE DATA: doi = {{ |10.1081/JBC-120039350|label= <nowiki>10.1081/JBC-120039350</nowiki>}}| url = http://www.informaworld.com/smpp/content~content=a713628995| format = | accessdate = 2008-01-15| laysummary = | laysource = | laydate = | quote = }}</ref>
Vuonna 2007 samat tekijät julkaisivat toisen banaanikärpästutkimuksen, jossa tällä kertaa käytettiin sekä 900 että 1800 MHz taajuuksia. Kummallakin taajuudella havaittiin yhtäläinen lisääntymiskyvyn muutos.<ref>{{cite journal | quotes = | last = Panagopoulos| first = DJ| authorlink = | coauthors = Chavdoula, ED; Karabarbounis, A; Margaritis, LH| date = January 1, 2007| year = | month = | title = Comparison of bioactivity between GSM 900 MHz and DCS 1800 MHz Mobile Telephony Radiation | journal = Electromagnetic Biology and Medicine| volume = 26| issue = 1| pages = 33–44| publisher = Informa Healthcare| location = London, UK| issn = 1536-8378| pmid = 17454081| doi = 10.1080/15368370701205644| bibcode = | oclc = 47815878| DUPLICATE DATA: doi = {{ |10.1080/15368370701205644|label= <nowiki>10.1080/15368370701205644</nowiki>}}| url = http://www.informaworld.com/smpp/content~content=a777389376| format = | accessdate = 2008-01-14| laysummary = | laysource = | laydate = | quote = }}</ref>
Kolmannessa artikkelissaan tekijät kirjoittivat, että muutokset heidän mukaansa johtuivat DNA-vaurioista lisääntymiselimissä.<ref>{{cite journal | quotes = | last = Panagopoulos| first = DJ| authorlink = | coauthors = Chavdoula, ED; Nezis, IP; Margaritis, LH| date = January 10, 2007| year = | month = | title = Cell death induced by GSM 900 MHz and DCS 1800 MHz mobile telephony radiation| journal = Mutation Research| volume = 626| issue = 1–2| pages = 69–78| publisher = Elsevier| location = [[Amsterdam]], [[Netherlands]]| issn = 0027-5107| pmid = 17045516| doi = 10.1016/j.mrgentox.2006.08.008| bibcode = | oclc = 109920000| id = | url = http://pmid.us/17045516| format = | accessdate = 2008-01-15| laysummary = | laysource = | laydate = | quote = Our present results suggest that the decrease in oviposition previously reported, is due to degeneration of large numbers of egg chambers after DNA fragmentation of their constituent cells, induced by both types of mobile telephony radiation. Induced cell death is recorded for the first time, in all types of cells constituting an egg chamber…}}</ref>
Vuonna 2009 Australiassa tehdyssä tutkimuksessa altistettiin ihmisen spermaa [[in vitro]] radiotaajuiselle säteilylle 1,8 GHz taajuudella ja havaittiin korrelaatio säteilyannoksen ja siittiöiden alentuneen liikkuvuuden ja elinvoiman välillä. Lisäksi havaittiin DNA-murtumien lisääntyneen.<ref>{{cite journal|last=De Iuliis|first=Geoffry N.|coauthors=Rhiannon J. Newey, Bruce V. King, R. John Aitken|date=July 31, 2009|title=Mobile Phone Radiation Induces Reactive Oxygen Species Production and DNA Damage in Human Spermatozoa ''In Vitro''|journal=[[PLoS ONE]]|location=Callaghan, New South Wales, Australia|volume=4(7)|issue=e6446|issn=doi=10.1371/journal.pone.0006446|url=http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0006446|doi=10.1371/journal.pone.0006446|pmid=19649291|pages=e6446|pmc=2714176}}</ref>
===Säteilyturvakeskuksen suositukset===
Sähkömagneettiselta säteilyltä suojautumiseen pätee samat periaatteet kuin muultakin säteilyltä suojautumiseen. Säteilyturvakeskus toteaa, että suurin sähkömagneettisen säteilyn altistus on kännykän käyttäjillä. Siksi kännykänkäyttäjien on hyvä tietää seuraavat asiat jos haluaa vähentää omaa tai läheistensä altistumista <ref>http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja6/_files/78165517107200071/default/6_9.pdf STUK: Säteilylähteet ja altistuminen]</ref>.
*Kännykän valmistajat ilmoittavat [[SAR-arvo]]n puhelimien teknisten tietojen mukana. SAR-arvoja voi vertailla [http://www.stuk.fi Säteilyturvakeskuksen] sivuilla.
*Päähän kohdistuva säteily vähenee pieneen osaan käyttämällä handsfree-laitetta.
*Vanhempia suositellaan varmuuden vuoksi rajoittamaan lastensa matkapuhelimen puhekäyttöä. Tekstiviestiä lähetettäessä altistuminen on minimaalista.
*Pienikin väli puhelimen ja kehon välillä, esimerkiksi vyökotelo, vähentää altistumista.
*Tatuoitu tai meikattu iho matkapuhelinta vasten saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
*Heikossa tukiaseman kentässä samoin kuin muodostaessaan yhteyttä matkapuhelin voi säteillä sata kertaa voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
*Niin sanotuista matkapuhelinsuojista ei ole suurta hyötyä, sillä matkapuhelin nostaa tehoa, kun yhteys tukiasemaan heikkenee suojan takia <ref>http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/matkapuhelimet/Matkapuhelimien säteilyn vaikutukset</ref>.
===Rahoituksen vaikutus tutkimustuloksiin===
Tutkimusaiheeseen sisältyvien taloudellisten intressien vuoksi [[rahoitusharha]]a saattaa ilmetä. Vuonna 2006 tehdyssä matkapuhelinten terveysvaikutuksia koskevassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että 33 % kokonaan alan teollisuuden rahoittamista ja 82 % julkisrahoitteisista tutkimuksista raportoi vähintään yhden tilastollisesti merkittävän terveysvaikutuksen. Tutkijoiden mukaan katsaus jättää kuitenkin epäselväksi sen, millä rahoitusmallilla tulokset kuvaavat tarkimmin ilmiötä, sillä rahoitusharha toimii molempiin suuntiin. Katsaus ei käsitellyt epidemiologisia tutkimuksia, joista käytännössä kaikki ovat julkisrahoitteisia.<ref>{{cite journal |author=Anke Huss |coathors=Matthias Egger1, Kerstin Hug, Karin Huwiler-Müntener, Martin Röösli |last2=Egger |first2=Matthias |last3=Hug |first3=Kerstin |last4=Huwiler-Müntener |first4=Karin |last5=Röösli |first5=Martin |title=Source of Funding and Results of Studies of Health Effects of Mobile Phone Use: Systematic Review of Experimental Studies |url=http://ehp03.niehs.nih.gov/article/fetchArticle.action?articleURI=info:doi/10.1289/ehp.9149 |date=2006-09-15 |journal=Environmental Health Perspectives |pages=1 |volume=115 |issue=1 |doi=10.1289/ehp.9149}}</ref>
==Katso myös==
| 