Ero sivun ”Osuuskunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
esesesse Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
p Käyttäjän 62.148.100.130 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
'''Osuuskunta''' (lyhenne '''osk''', aiemmin ok.<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 16.6.2013}}</ref>) on [[yhtiömuoto]], jonka avulla voidaan harjoittaa [[osuustoiminta]]a. Osuuskunnan omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat sen jäsenet.<ref>[http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta.html Patentti- ja rekisterihallitus: Osuuskunta] Viitattu 24.4.2014</ref> Osuuskunnan tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä [[Talous|taloudellisia]], sosiaalisia ja [[kulttuuri]]sia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja [[Demokratia|demokraattisesti]] hallinnoidun [[Yritys|yrityksen]] avulla.<ref name="ica-principles">International Co-operative Alliancen määritelmä - [http://ica.coop/en/whats-co-op/co-operative-identity-values-principles Co-operative identity, values & principles]</ref> Osuuskunnalla voi olla myös yhteiskunnallinen tai voiton tuottamisen tarkoitus.
Tavallisia osuuskuntamuotoisia yrityksiä ovat mm. [[osuuskauppa]] ja [[osuuspankki]]. Osuuskunnan jäsenyys on [[Suomi|Suomessa]] hyvin yleistä. Osuuskunnissa on yli 4 miljoonaa jäsentä ja osuuskuntiin rinnastettavissa keskinäisissä vakuutusyrityksissä noin 3 miljoonaa jäsentä.<ref>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120185</ref>
== Osuuskunta Suomessa ==
Osuuskunta on taloudellista toimintaa harjoittava yritys, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet.
Osuuskunnan tarkoitus on (lähtökohtaisesti) harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluita. Palvelut osuuskunta voi tarjota itse tai järjestää muulla tavoin.<ref>Osuuskuntalaki 1 luku 5 § (421/2013)</ref> Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä myös muu tarkoitus. Sellainen tarkoitus voi olla esimerkiksi voiton tuottaminen tai jokin yhteiskunnallinen tavoite.<ref name=rimmi/>
Osuuskunnan jäsenmäärää ja osuus[[pääoma]]a ei ole ennalta määrätty. Jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia.<ref name=rimmi>{{Lehtiviite | Tekijä = Rimmi, Riitta | Otsikko = Osuuskunta taipuu moneksi | Julkaisu = Taloustaito | Ajankohta = | Vuosikerta = 2015 | Numero = 3 | Sivut = 46–50 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Verotieto Oy }}</ref>
Osuuskunnan kokouksessa jäsenillä on yksi ääni, jos säännöissä ei määrätä toisin. Jos osuuskunta on todella suuri, jäsenten valitsema edustajisto korvaa osuuskuntakokouksen. Muut toimielimet ja niiden tehtävät ovat samat kuin [[osakeyhtiö]]ssä.
=== Jäsenyys ja osuuskunnan osuudet ===
Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Hallitus päättää uusien jäsenten hyväksymisestä. Jäseneksi ei välttämättä hyväksytä ketä tahansa, vaikkakin kaikille avoin jäsenyys kuuluu [[Osuustoiminta|osuustoiminnan]] kansainvälisiin periaatteisiin. Jäsenen on liittyessään otettava yksi osuuskunnan ''osuus''. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on velvollisuus ottaa useampikin kuin yksi osuus joko liittyessä tai jäsenyyden jatkuessa.<ref name=sy/>
Osuudesta suoritettava "ostohinta" on nimeltään ''merkintähinta''.<ref>Osuuskuntalaki 2:4 (14.6.2013/421)</ref> Merkintähintaa kutsutaan usein osuusmaksuksi, mutta merkintähinta ja osuusmaksu voivat myös erota toisistaan. Osuusmaksu eli osuuden ''nimellisarvo''<ref>Osuuskuntalaki 4:4 (14.6.2013/421)</ref> voidaan määritellä osuuskunnan säännöissä. Osuusmaksu eli nimellisarvo voi olla sama kuin osuuden merkintähinta, mutta tämä ei ole välttämätöntä, vaan merkintähinta voi sisältää esimerkiksi erillisen liittymismaksun. Osuus voi olla myös nimellisarvoton. Silloin merkintähinta voidaan asettaa tarpeen mukaan muuttamatta sääntöjä.<ref name=pellervoosuudet/>
Osuuskunnan jäsenyyttä ei voi myydä tai luovuttaa edelleen, jollei säännöissä määrätä toisin. Sen sijaan osuuden eli jäsenyyteen liittyvät taloudelliset oikeudet voi luovuttaa eteenpäin, jollei sitä säännöissä estetä.<ref name=rimmi/><ref name=sy/>
Jäsen voi erota osuuskunnasta. Hänet voidaan tietyissä tilanteissa myös erottaa. Jäsenyyden päätyttyä jäsenelle (tai kelle osuus on siirtynyt) palautetaan maksettu osuusmaksu. Maksuaika on pitkä: palautus on suoritettava vuoden kuluttua nykyisen tilikauden päättymisestä.<ref name=sy/> Palautettava määrä ei välttämättä ole sama kuin osuudesta aikanaan maksettu määrä. Tilanteesta riippuen se saattaa sisältää esimerkiksi suhteellisen osuuden osuuskunnan ylijäämästä.<ref name=pellervoosuudet/>
Osuuskunnan jäsenen taloudellinen vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomapanokseen samoin kuin [[osakeyhtiö]]ssäkin.<ref name=rimmi/>
=== Osuuskunta verrattuna muihin juridisiin muotoihin ===
[[Yhtiömuoto]]na osuuskunta on lähellä [[osakeyhtiö]]tä. Taloudellista vastuuta, hallitusta ja sen jäsenten velvollisuuksia koskevat määräykset ovat samanlaisia. Erona on mm. se, että laki ei aseta osuuskunnalle minimipääomavaatimusta. Tästä johtuen osuuskunta sopii yhtiömuodoksi yritykselle, joka perustetaan asiantuntijuuden ympärille eikä tarvita suurta alkupääomaa.<ref name=rimmi/>
Sen lisäksi, että osuuskunta muistuttaa osakeyhtiötä, osuuskunnan voi mieltää myös [[aatteellinen yhdistys|aatteellisen yhdistyksen]] liiketoiminnallisena vastineena.<ref name=sy>[http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/osuuskunta/ Suomen yrittäjät: Osuuskunta]</ref>
=== Osuuskunnan perustaminen ===
Osuuskunnan perustamiseen riittää yksi jäsen. Jäsenet voivat olla joko luonnollisia tai [[Juridinen henkilö|juridisia henkilöitä]]. Osuuskunta syntyy, kun se on merkitty [[kaupparekisteri]]in.<ref name=sy/>
Osuuskunnan nimessä tulee olla sana ''osuuskunta'', yhdysosa ''osuus'' tai lyhenne ''osk'', tai näiden ruotsinkieliset vastineet ''andelslag'', ''andels'' tai ''anl''.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790128 Toiminimilaki 128/1979]</ref>
=== Ylijäämän jakaminen ===
Osuuskunnan tuottamaa voittoa kutsutaan ''ylijäämäksi'' ja tappiota ''alijäämäksi''. Jos osuuskunnan sääntömääräinen tarkoitus on voiton tuottaminen, voidaan ylijäämää kutsua [[tase]]essa myös voitoksi ja alijäämää tappioksi.<ref>Osuuskuntalaki 8:1 (421/2013)</ref>
Ylijäämää (voittoa) voidaan jakaa osuuden ja osakkeen omistajille vain, jos osuuskunnan säännöissä näin määrätään. Säännöissä voidaan määrätä jakoperusteesta. Jos jakoperustetta ei ole säännöissä määrätty, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita.<ref name=oskl16>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130421 Osuuskuntalaki 14.6.2013/421] 16 luku</ref>
Ylijäämän jakamisesta käytetään nimitystä ''ylijäämänpalautus''. Tätä nimitystä käytetään erityisesti silloin, kun jakoperusteena on se, kuinka jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita. Jos jako perustuu sijoitettuun pääomaan, siitä käytetään nimitystä ''osuuskorko''.<ref name=simola/>
Ylijäämänpalautus (kuten myös osuuskorko) on saajalleen verotettavaa tuloa. Verotus on muuttunut vuoden 2015 alusta. Jos osuuskunnassa on vähintään 500 jäsentä, yksityishenkilön saama ylijäämänpalautus verotetaan [[pääomatulo]]na. Alle 5000 euron palautuksia koskee huojennus, jonka mukaan vain 25 % ylijäämänpalautuksesta on verotettavaa pääomatuloa. Pienempien kuin 500 jäsenen osuuskuntien ylijäämänpalautus jaetaan tietyissä tilanteissa [[ansiotulo]]ksi ja pääomatuloksi.<ref name=rimmi/><ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osuuskunnan_jakamat_ylijaamat_ennakonpid(35347) Osuuskunnan jakamat ylijäämät, ennakonpidätys sekä Verohallinnolle annettavat ilmoitukset vuoden 2015 alusta]</ref>
Osuuskunta voi tietyissä tilanteissa vähentää jakamansa ylijäämänpalautuksen omassa verotuksessaan. Vähennysoikeuden edellytyksen on mm. se, että palautus tapahtuu jäsenille näiden ostojen tai myyntien suhteessa.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141400 Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 1400/2014] 18 §</ref>
=== Asiakashyvitys ===
Monet osuuskunnat myöntävät jäsenilleen ''asiakashyvityksiä'' (bonuksia) sen perusteella, kuinka paljon jäsen on käyttänyt osuuskunnan palveluita. Asiakashyvitykset ovat palvelusta jäsenille annettavia alennuksia. Ne eivät ole voitonjakoa, vaan hyvitykset otetaan osuuskunnan tuloslaskelmassa huomioon jo ennen ylijäämän muodostumista.<ref name=simola/> Asiakashyvityksiä ei veroteta.
Asiakashyvitysten jakaminen on tavallista [[osuuskauppa|osuuskaupoissa]] ja [[osuuspankki|osuuspankeissa]]. Asiakashyvityksen määrä voi silloin perustua jäsenen ostosten tai hänen käyttämiensä pankkipalveluiden rahalliseen määrään.
=== Lahjoitus ===
Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan varoja saa jakaa lahjoituksina yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen.<ref name=oskl16/>
=== Osuuskunnan osakkeet ja sijoitusosuudet ===
Jäsenten lisäksi osuuskunnassa voi olla [[osake|osakkeita]], osakkeenomistajia ja [[osakepääoma]]. Aiemmin näistä käytettiin nimitystä ''sijoitusosuus'' ja ''sijoituspääoma''.<ref name=rimmi/>
Osuuskunnan osakkeella ei lähtökohtaisesti ole äänioikeutta. Osakkeen äänioikeudesta ja oikeudesta osuuskunnan varoihin ja ylijäämään voidaan määrätä osuuskunnan säännöissä. Osakkeet ovat lähtökohtaisesti siirtokelpoisia. Niillä on käyttöä erityisesti isojen osuuskuntien varainhankinnassa.<ref name=pellervoosuudet>[http://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/tietopankki/osuuskuntalaki/osuudet-osakkeet-ja-osuuskunnan-oma-paaoma/ Pellervo: Osuudet, osakkeet ja osuuskunnan oma pääoma]</ref>
=== Osuuskuntien määrä ja taloudellinen merkitys ===
Osuuskunta on suomalaisista yleisistä [[yhtiömuoto|yhtiömuodoista]] harvinaisin. Osuuskuntia oli 31.3.2013 Suomessa 4436 kappaletta, mikä muodosti alle 1 % kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä.<ref>http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html</ref> Sen sijaan osuuskunnan jäsenyys on Suomessa hyvin tavallinen.
Osuuskuntien osuus Suomen taloudessa on huomattava. Ne tuottavat Suomen bruttokansantuotteesta noin 20 % ja työllistävät noin 100 000 henkeä.<ref name=manninen>{{Lehtiviite | Tekijä = Manninen, Olli | Otsikko = Yhdessä tekemisen voimaa | Julkaisu = OP Taloudessa | Ajankohta = | Vuosikerta = 2015 | Numero = 1 | Sivut = 21–23 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = OP Osuuskunta | Selite= | Tunniste= ISSN 1797-6693 }}</ref>
=== Aiempia säädöksiä ===
Vanhan osuuskuntalain mukaan osuuskunta sai myydä tavaroita tai palveluitaan vain jäsenilleen. Tästä periaatteesta on kuitenkin myöhemmissä osuuskuntalaeissa luovuttu.{{lähde}}
Osuuskunnan perustajajäseniä tuli aiemmin olla vähintään kolme.
== Osuuskunta muissa maissa ==
| |||