Ero sivun ”Nokka-akseli” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
clean up, typos fixed: tänä päivänä → nykyään using AWB
(Täsmällisempi ilmaisu)
p (clean up, typos fixed: tänä päivänä → nykyään using AWB)
[[Tiedosto:Nockenwelle 2005.jpg|right|80px]]
 
'''Nokka-akseli''' on nykyään useimmiten sylinterinkannessa sijaitseva [[Nelitahtimoottori|nelitahtisen]] [[polttomoottori]]n osa, joka käyttää [[venttiilikoneisto]]a.
 
== Nokka-akselin sijainti ==
** [[DOHC]]: kaksi nokka-akselia ({{k-en|double OHC}})
* moottorit, joiden nokka-akseli sijaitsee sylinterilohkossa
** ns. työntötankokoneet (OHV, {{k-en|overhead valve}}), jotka ovat tänä päivänänykyään harvinaisia autoissa, mutta rakenne on nykyään yleinen esimerkiksi merimoottoreissa.<ref>Chevrolet käyttää yhä OHV-rakennetta V8-moottoreissaan.</ref>
** [[Sivuventtiilimoottori]]t kuuluvat tähän ryhmään.
 
 
== Nokan geometria ==
Nokka-akselin nokan geometrialla (''profiililla'') voidaan vaikuttaa [[venttiilikoneisto|venttiilien]] avautumisnopeuteen ja aukioloaikaan. Parantuneen kaasunvaihdon ansiosta moottorin teho lisääntyy, mutta tehohuippu usein siirtyy korkeamman kierrosluvun alueelle ja alakierrosten vääntömomentti vähenee.
 
Sarjatuotantomoottoreissa käytetään mahdollisimman tasapainoista nokkaa. Moottoreiden virittäjät koneistavat nokka-akselia siten, että nokan profiilia jyrkentämällä lisätään venttiilin avautumis- ja myös sulkeutumisnopeutta. Viritysosana saatavilla olevissa nokka-akseleissa on usein myös lisätty nokan huipun pituutta ts. venttiilien aukioloaikoja. Noston korkeutta voidaan harvoin lisätä merkittävästi, eikä suuremmasta nostosta usein ole kovinkaan suurta hyötyä, mikäli ei tehdä muutoksia sylinterikannen kanavistoon tai venttiileihin. Kiristyneet päästönormit ja toisaalta moottoritekniikan kehitys ovat johtaneet järjestelmiin, joissa venttiilien ajoitusta kyetään säätämään portaattomasti ajotilanteen mukaan. Yksi tällainen on [[Toyota]]n kehittämä [[VVT-i]].
 
Nokan nostavan syrjän profiilin jyrkkyydellä on käytännön rajansa, joka johtuu ennen kaikkea venttiilikoneiston massahitausvoimista. Joskus nokan nostava syrjä on hieman lievemmin jyrkkä, kuin sulkeva syrjä, jolloin puhutaan epäsymmetrisestä nokasta.
 
Viritysmoottoreissa nokka-akselin nokan vastinpinta saatetaan korvata hyvin laakeroidulla rullalla (ns. rullanokka), jolla lievennetään kasvavien kiihtyvyyksien ja massahitausvoimien seurauksena syntyviä liian suuria pintapaineita, jotka johtaisivat poikkeuksellisen ennenaikaiseen kulumiseen ja välittömiin vaurioihin.
 
=== Venttiilien limitys – overlapping ===
Koneistettua nokka-akselia käytettäessä on huomioitava ilmiö nimeltään [[overlap]]ping, joka tarkoittaa imu- ja pakoventtiilin yhteistä aukioloaikaa.
 
Hyvin paljon viritetyissä koneissa overlap saattaa olla jopa kymmeniä asteita. Tällainen moottori toimii hyvin ainoastaan suurilla kierroksilla (yli 8000 kierrosta minuutissa). Tällöin myös tietyissä tilanteissa (esimerkiksi voimakas moottorijarrutus) menee huomattavasti palamatonta polttoainetta pakoputkistoon ja se näkyy voimakkaana liekkinä pakoputken päässä.
6 654

muokkausta