Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uoman kääntäminen
K-Pedia (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Joki
| joen_nimi = Harjunpäänjoki eli Holminjoki, Kaasmarkunjoki, Kullaanjoki, Joutsijoki
| kuva =
| kuvateksti =
| alkulähde = [[Joutsijärvi]], [[Ulvila]]
| alkulähde_koordinaatit = {{coord|61|29.82|N|22|11.826|E|type:waterbody_region:FI-17|display=inline}} <ref name=kp/>
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Pori]]
| laskupaikka_koordinaatit = {{coord|61|29.39|N|21|51.606|E|type:waterbody_region:FI-17|display=title,inline}} <ref name=kp/>
| maat = {{FINlippu|Suomi}}
| pituus = 33,3 <ref name=oiva/>34
| lähdekorkeus = 44,5 <ref name=kp/>
| virtaus =
| valuma-alue = 512 <ref name=oiva/>
}}
'''Harjunpäänjoki''' on 33[[Satakunta|Satakunnassa]] kilometriävirtaava 34 km pitkä joki, joka saa alkunsa [[jokiUlvila]]n [[PoriJoutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvestä]]ssa. jaJoki virtaa entisen [[UlvilaKullaa]]ssan kunnan, sekä [[Satakunta|SatakunnassaUlvila]],n joka onja [[Kokemäenjoki|KokemäenjoenPori]]n oikeanpuoleinenkaupunkien sivuhaara.alueella, Joetennen kuin se laskee yhtyvätKokemäenjokeen noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Harjunpäänjoki on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] oikeanpuoleinen sivuhaara. Joki on pinta-alaltaan 512 km² suuruisen [[Harjunpäänjoen valuma-alue]]en laskujoki, [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärven]] pääasiallinen laskujoki ja samalla osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla sijaitsevaan [[Pihlavanlahti|PihlavanlahdellaPihlavanlahteen]].<ref name=rannikko/><ref name=oiva/><ref name=kp/>
 
Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös, jonka mukaan joen uoma tullaan Holminkosken kohdalta kääntämään Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan välistä rajaa pitkin. Tulvasuojelun vuoksi toteutettava uusi uoma on noin kahden kilometrin pituinen. Joen nykyisestä alajuoksusta tulee järvi, jonne jatkossa pumpataan vettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}<"kääntö"/ref>
 
== Useita nimiä ==
Harjunpäänjoki tunnetaan sen eri kohdissa viidelläusealla eri nimellä. Joen yläosaa [[Joutsijärvi|Joutsijärveltä]] [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkolle]] asti kutsutaan ''Joutsijoeksi'', keskiosaaminkä ensinjälkeen alkavaa osuutta kutsutaan ''Kullaanjoeksi'' ja[[Leineperi]]n sittenkoskiin saakka. [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylän lävitse virratessaan jokea kutsutaan ''Kaasmarkunjoeksi''. sekä[[Harjunpää Kokemäenjokeen(Ulvila)|Harjunpään]] laskevaakylän viimestäläpi virtaavaa viimeistä osuutta ennen kuin joki laskee Kokemäenjokeen, kutsutaan ''Harjunpäänjoeksi'' tai vaihtoehtoisesti ''Holminjoeksi''. Kalataloudellisissa yhteyksissä puhutaan koko joesta yleensä vain ''Harjunpäänjokena''.<ref name=kp/><ref name="rannikko"/><ref name="kokemäenjoki"/>
 
== Joen kulku ==
=== Joutsijoki ===
Harjunpäänjoen, tai alkupaikassaan Joutsijoen, alkulähde on [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]], jonka [[luusua]] sijaitsee järven kaakkoisosassakaakkoisosan Tammenlahdella. Joutsijärven pinta on noin 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jokija laskee Kokemäenjokeen [[Pori]]n keskustassa sen oikealta puolelta lähes merenpinnan tasolla. Joellejoelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina.<ref Joutsijärviname=kp/><ref onname=oiva/> säännöstelty järvi ja säännöstelypato sijaitsee luusuassa.
 
Joutsijärvi on säännöstelty järvi ja järven pinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla. Säännöstelyyn kuuluu, että Joutsijoessa on virtausta myös kuivimpina vuodenaikoina.<ref name=vedet/> Säännöstelyn tarkoituksena on turvata [[Pori]]n kaupungin talousveden saanti, sillä Porin vesi ottaa raakavettä Joutsijärven länsipuolella sijaitsevasta [[Tuurujärvi|Tuurujärvestä]]. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kolmen kapean salmen kautta, joiden läpi vesi virtasi ennen vedenottoa Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta vedenoton myötä virtaussuunta on kääntynyt päinvastaiseksi. Joutsijoki on näin ollen myös Tuurujärven luontainen laskujoki.<ref name=vedet/><ref name=vesi/>
 
Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m<sup>3</sup>/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m<sup>3</sup>/s. Joutsijärven [[luusua]]ssa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] toimesta.<ref name="rannikko"/><ref name="suoj"/>
 
Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, ''Paattikoski'' ja ''Pitkäkoski''.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_sahalahti/> Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä Sahakoski.<ref name="rannikko"/>
 
[[Tiedosto:Äijän mylly, old mill in Koski, Kullaa, Ulvila, Finland.jpg|thumb|Äijänkosken padon mylly Joutsijoen rannalla, Koskin kylässä.]]
Joki virtaa [[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on ''Äijänkosken'' pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.<ref name="rannikko"/>
 
Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2-4 m leveä ja pudotusta Joutsijärven ja Koskin kylän välisellä Koskijaksolla on putouskorkeutta 15 m.<ref name="rannikko"/>
 
Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi [[Kullaa]]n entisen kuntakeskuksen [[Kangas (Kullaa)|Kankaan]] sivuitse, missä jokea aletaan kutsua [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkon]] kohdalla Kullaanjoeksi.<ref name="rannikko"/><ref name=kp/>
 
=== Kullaanjoki ===
 
Joki virtaa Kullaanjokena Kullaan kirkolta aina [[Leineperi]]n kylään asti. Jokiosuus on vaihtelevaa suo-, metsä- ja peltomaata ja asutus alueella on harvaa [[Haja-asutusalue|haja-asutusta]]. Leineperin ja Kankaan välisellä jokiosuudella on kaksi joen veden pinnan säätelemiseksi rakennettua pohjapatoa.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_leineperi/>
 
Leineperin vanhassa [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|ruukkikylässä]] on kolme erillistä koskea, ylimpänä virtaava ''Emäntäkoulunkoski'', sekä ruukin alueen ''Pajakoski'' ja alinna oleva ''Myllykoski''. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä. Koskista vanhan ruukin vieressä sijaitsevassa Pajakoskessa on sulkulaittein varustettu pato, joka on säädellyt veden juoksutusta padon alapuolisille vesivoimaa käyttäville laitteille. Nykyisin pato toimii ylisyöksypatona luukkujen ollessa ala-asennossa ja tarvittaessa juoksutusta lisätään luukkuja nostamalla. Leineperin Patokoskesta alkaa pitkä 225-250 metriä pitkä koskiosuus ja pienen suvannon jälkeen alkaa 100 metriä pitkä Myllykoski. Myllykoski on myös padottu.<ref name="rannikko"/>
 
=== Kaasmarkunjoki ===
 
Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle ''Solakoskelle'', jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.<ref name="rannikko"/>
 
[[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylälle virratessaan, ''Kaasmarkun Tehtaankosket'' muodostavat yli kilometrin pituisen pitkän koskijakson. Sillat ja välisuvannot jakavat koskijakson kolmeen osaan, jotka ovat ''Ylinen-, Keskinen-, ja Alinen Tehtaankoski.'' Tehtaankoskien putouskorkeus on 9,6 m. Jokaisella kolmella koskiosuudella on vanha vesimyllyn paikka. Tehtaankoskien jälkeen alajuoksulla on Kaasmarkun kylällä muutama pohjapato ja pienempi koski.<ref name="rannikko"/>
 
=== Harjunpäänjoki ===
 
Kaasmarkun kylän jälkeen joki on uurtanut itselleen syvän ja kiemurtelevan uoman syvälle hienojakoiseen maaperään. Kaasmarkun jälkeen alkava jokiosuus on kutsuttu Harjunpäänjoeksi. Harjunpäänjoen varsi joen loppuosuudella ennen kun joki laskee Kokemäenjokeen on lähes kokonaan viljeltyä ja pellot yltävät lähes joen törmälle asti.<ref name="rannikko"/><ref name="maisema"/>
 
Harjunpäänjoessa sijaitseva ''Holminkoski'' sijaitsee Ulvilan [[Harjunpää (Ulvila)|Harjunpään]] kylältä alajuoksulle päin [[Pori]]n ja [[Ulvila]]n kaupunkien rajalla. Koski on 80 metriä pitkä ja sen pudotuskorkeus on 1,6 metriä. Koski on ollut aiemmin padottu myllyä varten, mutta pato on rikkoutunut 1960-luvulla.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_holminkoski/>
 
Holminkosken jälkeen joki virtaa Porin [[Isojoenranta|Isojoenrannan]] alueen läpi, missä se laskee Kokemäenjokeen Porin keskikaupungin länsipuolella, lähes merenpinnan tasolla.<ref name="rannikko"/>
 
Harjunpäänjoen alajuoksun alue on altis tulville ja Porin kaupungin tulvasuojelu on päättänyt vuonna 2015 kääntää Harjunpäänjoen uoman kulkemaan Holminkoskesta lähtien Porin ja Ulvilan kaupunkien rajaa pitkin Kokemäenjokeen. Kääntöuoma tulee olemaan kaksi kilometriä pitkä. Nykyisestä joen alaosasta muodostetaan sisäjärvi, jolle järjestetään vaihtovesipumppaus.<ref name="kääntö"/>
 
== Valuma-alue ==
 
Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet lähtien liikkeelle Harjunpäänjoen suulta. Suluissa ovat ojan, joen tai järven yhtymiskohdan etäisyys joen suulta.<ref name=oiva/>
Rivi 34 ⟶ 72:
 
==Kosket ja padot==
Joessa on aikoinaan ollut 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. Nykyään Harjunpäänjoessa on seitsemän patoa ja yhdeksän koskea. Padoista viisi on varsinaisia säännöstelypatoja. Pudotusta Joutsijärvestä Kokemäenjokeen tulee yhteensä 44 metriä. Joutsijärven [[luusua]]ssa sijaitsee pato, jolla säännöstellään järven korkeutta Porin kaupungin vedenottoa varten.
 
Merkittävimmät kosket Harjunpäänjoessa ovat [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] ''Tehtaankosket'' sekä ''Solakoski'' ja ''[[Leineperi]]n kosket''.
Rivi 46 ⟶ 84:
 
===Leineperin kosket===
 
Leineperissä on myös kolme erillistä koskea, ''Myllykoski'', ruukin alueen ''Pajakoski'' sekä ylimpänä virtaava ''Emäntäkoulunkoski''. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä.
 
Myllykoskella on pato, jonka yli kulkee kävelysilta. Pajakoski sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla vuonna 1771 perustetulla Leineperin ruukkialueella. Paikalla on toiminut muun muassa [[masuuni]] sekä [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omistamat saha ja voimalaitos. Mikään niistä ei ole enää toiminnassa.
Rivi 58 ⟶ 96:
 
==Lähteet==
*[{{Verkkoviite |Osoite = http://www.te-centralenkokemaenjoki.fi/Publicfiles/download.aspx?ID=4343&GUID=files/selvitykset%7BDFB69ABF-A46A-4EEC-8734-A50EFC4026D520ja%7D20suunnitelmat/Kokemaenjoen_%20ja_sen_sivuhaarojen_kalataloudelliset_kunnostustarpeet.pdf Leena| Rannikko:Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = ''Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet''| sTekijä = Rannikko, Leena |ajankohta = kesäkuu 2006 |Julkaisija = Työvoima ja elinkeinokeskus | Viitattu = 23.31–57]8.2015 }}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="rannikko">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/selvitykset%20ja%20suunnitelmat/Kokemaenjoen_%20ja_sen_sivuhaarojen_kalataloudelliset_kunnostustarpeet.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet| Tekijä = Rannikko, Leena |ajankohta = kesäkuu 2006 |Julkaisija = Työvoima ja elinkeinokeskus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Pori&srs=EPSG%3A3067&y=6826502&x=230753&lang=fi | Nimeke = Harjunpäänjoki, Pori | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_haukioja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Haukioja%2C+Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6825742&x=232793&lang=fi | Nimeke = Haukioja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_kovelinoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kovelinoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823177&x=233942&lang=fi | Nimeke = Kovelinoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_juupajoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juupajoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6821781&x=240398&lang=fi | Nimeke = Juupajoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_levaoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Levaoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823147&x=241254&lang=fi | Nimeke = Levaoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_pyhajarvenjoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvenjoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823467&x=240796&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvenjoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_kissainoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kissainoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6824279&x=242698&lang=fi | Nimeke = Kissainoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_sahalahti>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Sahalahti%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6826145&x=244514&lang=fi | Nimeke = Sahalahti, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_leineperi>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=240034&n=6822620&scale=80000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Leineperi, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
* <ref name=kp_holminkoski>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=227320&n=6828614&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Holminkoski | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
* <ref name=kp_joutsijarvi1>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Joutsij%C3%A4vi%2C+luusua&srs=EPSG%3A3067&y=6827527&x=244442&lang=fi | Nimeke = Joutsijärvi, luusua, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
*<ref name="kääntö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}</ref>
 
*<ref name="vesi">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.pori.fi/porinvesi/palvelut/talousvedenhankinta.html | Nimeke =Talousveden hankinta | Ajankohta = | Julkaisija =Porin vesi | Viitattu = 21.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="kokemäenjoki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/etusivu/kokemaenjoki | Nimeke = Kokemäenjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vedet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/docs/file/Ymparisto/Kullaan%20vedet_nettilaatu.pdf | Nimeke =Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö| Tekijä =Ahlman, Santtu | Julkaisija =Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi | Isbn = 978-951-98658-4-3 | Ajankohta = 2013 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="suoj">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/porinvesi/5tagOiEsz/Joutrapsuoj.pdf | Nimeke =Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma| Tekijä =Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko | Julkaisija = Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi | Ajankohta = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="maisema">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_harjunpaanjokilaakso_3.pdf | Nimeke = Harjunpäänjoen kulttuurimaisema | Ajankohta = | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
}}