Ero sivun ”Kaarlo Bergbom” versioiden välillä

Bergbom oli sukua kirjailija [[Fredrika Charlotta Runeberg|Fredrika Charlotta Runebergille]], Fredrika Runebergin äiti oli o.s. Bergbom. Bergbomin isä [[Johan Erik Bergbom]] oli lakitieteen tohtori ja senaattori ja äiti Fredrika Juliana Roschier<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Kaarlo Bergbom| Tekijä = Urho Verho| Sivut =41 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref>. Nuori Bergbom opiskeli pianonsoittoa ja vieraili usein oopperaesityksissä ja konserteissa. Hän tuli ylioppilaaksi [[1859]], valmistui filosofian kandidaatiksi 19-vuotiaana [[1863]] ja väitteli filosofian tohtoriksi [[1868]] aiheenaan ''Om det historiska dramat i Tyskland''.

Helsingissä perustettiin 1868 [[Suomalainen Seura]] kehittämään suomenkielistä kulttuuria. Seura jakaantui [[draamallinen|draamalliseen]], kirjalliseen ja soitannolliseen osastoon, ja Bergbomista tuli draamallisen osaston toinen johtaja. Vuosina [[1869]]–[[1870]] hän järjesti suomenkielisiä teatteri- ja oopperanäytäntöjä. Bergbom teki [[1871]] opintomatkoja Saksaan ja Pietariin. Eräältä matkalta lähettämässään kirjeessä hän kertoo nähneensä 40 oopperaa ja yhtä paljon puhenäytelmiä.

Suomalaisen teatterin perustamiskokous pidettiin Helsingissä, [[Svenska Teatern|Nya Teaternin]] yläkerran ravintolassa [[22. toukokuuta]] [[1872]]. Kieliriitojen sävyttämä ilmapiiri Helsingissä sai Kaarlo Bergbomin tuomaan teatterinsa "sisäänajettavaksi" rauhallisemmalle maaperälle. Suomalainen Teatteri aloitti toimintansa [[Pori]]ssa syksyllä 1872. Suomalainen Teatteri viipyi Porissa kaikkiaan seitsemän viikkoa, jona aikana se esitti [[Hotelli Otava]]n teatterisalissa koko repertuaarinsa. Bergbom toimi teatterin johtajana vuoteen [[1905]] saakka ja uhrasi sinä aikana kaikki voimansa teatterin hyväksi. Ohjelmiston valitseminen ja [[teatteriohjaaja|ohjaaminen]] olivat silloin kokonaan Bergbomin harteilla. Hän hankki ohjelmistoon tunnettua ulkomaista draamakirjallisuutta sekä toi näyttämölle sen ajan vähäisen suomenkielisen tuotannon. Bergbomilla oli apunaan sisarensa [[Emilie Bergbom]] ([[1834]]–[[1905]]1834–1905), jonka huolena oli teatterin raha-asioiden hoitaminen ja puvuston hankkiminen.

Bergbom suunnitteli alusta asti Suomalaiseen teatteriin myös lauluosastoa. Ensimmäiseksi oopperaksi hän valitsi [[Gaetano Donizetti]]n [[Lucia di Lammermoor]]in. Syksyllä [[1873]] julkistettiin tieto ensimmäisistä kiinnityksistä, ja lauluosaston nimestä: Suomalainen ooppera. Bergbom ohjasi oopperaesityksiä ja johti taitavana pianistina harjoituksia. Suomalainen ooppera joutui lopettamaan toimintansa rahavaikeuksien takia [[1879]].

Bergbom kirjoitti itse suomen- ja ruotsinkielisiä näytelmiä ja novelleja, muun muassa näytelmät ''Pombal och jesuiterna'' ([[1863]]) ja ''Paola Moroni'' ([[1870]]). Neuvoillaan hän auttoi muun muassa [[Minna Canth]]ia, [[Gustaf von Numers]]ia ja [[Elvira Willman]]ia.