Ero sivun ”Tampereen Työväenyhdistys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Tampereen Työväenyhdistys''' on vuonna 1886 perustettu Tampereella toimiva työväenyhdistys, joka on yksi Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokra... |
parit kuvat |
||
Rivi 1:
[[File:Työväentalo, Tampere.jpg|thumb|Tampereen työväentalo.]]
'''Tampereen Työväenyhdistys''' on vuonna 1886 perustettu [[Tampere]]ella toimiva [[työväenyhdistys]], joka on yksi [[Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] jäsenjärjestöistä. Se omistaa muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevan [[Tampereen työväentalo]]n sekä osittain myös samassa kiinteistössä toimivan [[Tampereen Työväen Teatteri]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyovaenyhdistys.fi/teatteri/ | Nimeke = Teatteri | Julkaisija = Tampereen Työväenyhdistys | Viitattu = 19.8.2015}}</ref> Tampereen Työväenyhdistys on [[Helsingin Työväenyhdistys|Helsingin]] ja [[Vaasan Työväenyhdistys|Vaasan]] jälkeen Suomen kolmanneksi vanhin työväenyhdistys, joka oli aluksi osa porvarillista [[Wrightiläinen työväenliike|wrightilaista työväenliikettä]]. 1890-luvun aikana yhdistyksen johtopaikat kuitenkin siirtyivat työväestön haltuun ja samalla se muuttui [[Sosialismi|sosialistiseksi]].<ref name=historia>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyovaenyhdistys.fi/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisija = Tampereen Työväenyhdistys | Viitattu = 19.8.2015}}</ref> Yhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja on Kari Laihanen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyovaenyhdistys.fi/etusivu/ | Nimeke = 127-vuotias Tampereen työväenyhdistys | Julkaisija = Tampereen Työväenyhdistys | Viitattu = 19.8.2015}}</ref>
Rivi 4 ⟶ 5:
== Historia ==
[[Tiedosto:Tampereen Työväenyhdistys 1896.jpg|thumb|Tampereen Työväenyhdistyksen huvitoimikunta vuonna 1896.]]
Tampereen Työväenyhdistys aloitti toimintansa huhtikuussa 1886. Sen perustajiin lukeutui lähinnä porvaristoa ja varsinaisia työläisiä oli joukossa vain muutama. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja J. A. Pelkonen. Ensimmäisen vuoden aikana työväenyhdistykseen liittyi kaikkiaan 241 jäsentä. Sääntöjen mukaan sen piti olla ainoastaan yhdysside työnantajien ja työläisten välillä, eikä se varsinaisesti ajanut parannusta työväestön asemaan. Wrightilaisen työväenliikkeen perusteiden mukaan sen johdossa oli lähinnä porvaristoa, eikä yhdistyksen piirissä juurikaan ollut työläisten omaehtoista toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/tty1.htm | Nimeke = Tampereen Työväenyhdistys: Wrightiläinen kausi | Tekijä = Kokko, Heikki | Julkaisija = Koskesta voimaa | Viitattu = 19.8.2015}}</ref> ▼
=== Wrightiläinen kausi ja siirtyminen sosialismiin ===
▲Tampereen Työväenyhdistys aloitti toimintansa huhtikuussa 1886. Sen perustajiin lukeutui lähinnä porvaristoa ja varsinaisia työläisiä oli joukossa vain muutama. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja J. A. Pelkonen. Ensimmäisen vuoden aikana työväenyhdistykseen liittyi kaikkiaan 241 jäsentä. Sääntöjen mukaan sen piti olla ainoastaan yhdysside työnantajien ja työläisten välillä, eikä se varsinaisesti ajanut parannusta työväestön asemaan. Wrightilaisen työväenliikkeen perusteiden mukaan sen johdossa oli lähinnä porvaristoa, eikä yhdistyksen piirissä juurikaan ollut työläisten omaehtoista toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/tty1.htm | Nimeke = Tampereen Työväenyhdistys: Wrightiläinen kausi | Tekijä = Kokko, Heikki | Julkaisija = Koskesta voimaa | Viitattu = 19.8.2015}}</ref>
Vuonna 1896 Tampereella pidettiin [[Suomen työväenyhdistysten 2. edustajainkokous]], jonka yhteydessä wrightiläisen työväenliikkeen johtoon nousi porvarien ja sivistyneistön tilalle sosialismista innostuneita työläisiä ja samalla myös Tampereen Työväenyhdistys radikalisoitui. Sen johdossa olleet [[nuorsuomalaiset]] jättivät yhdistyksen vuoteen 1898 mennessä, jolloin [[Atte Törnqvist]] erosi puheenjohtajan tehtävästä. Tämän jälkeen työväenyhdistyksen johtohahmoiksi nousivat muun muassa [[Yrjö Mäkelin]], [[Matti Vuolukka]] [[Heikki Lindroos]] sekä [[Juho Hellberg]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/tty2.htm | Nimeke = Tampereen Työväenyhdistys: Työläisten oma liike | Tekijä = Kokko, Heikki | Julkaisija = Koskesta voimaa | Viitattu = 19.8.2015}}</ref> Tampereen Työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli huipussaan [[
Tampereen Työväenyhdistyksen toiminta käsitti lähinnä yleistä sivistys- ja kansanvalitustoimintaa, kuten lukusalin ja kirjaston ylläpitoa sekä erilaisia luentoja ja kursseja, joiden pohjalta syntyi myöhemmin vuonna 1899 [[Tampereen työväenopisto]]. Se oli ensimmäinen Suomeen perustettu [[työväenopisto]]. Muuta toimintaa olivat muun muassa kunnallisen asuntotuotannon aloittanut työväen asuntojen rakennusrahasto sekä monipuolinen kulttuuritoiminta, joihin kuuluivat esimerkiksi torvisoittokunta, kuorolaulutoiminta sekä näytelmäkerho, josta vuonna 1901 syntyi Tampereen Työväen Teatteri. Tampereen Työväenyhdistyksen perustamia ovat myös vuosina 1899–1991 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti ''[[Kansan Lehti]]'', [[Tampereen Työväen Osuuskauppa]] sekä [[Hämeen Työväen Säästöpankki|Hämeen Työväen Säästöpankin]] edeltäjänä toiminut [[säästökassa]].<ref name=historia/> Ennen oman sanomalehden perustamista Työväenyhdistys oli jo vuosina 1888–1893 julkaissut ''Kansalainen''-nimistä lehteä, joka ilmestyi ''[[Tampereen Sanomat|Tampereen Sanomien]]'' liitteenä.<ref name=toimintaa>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/tty3.htm | Nimeke = Tampereen Työväenyhdistys: Työväenyhdistyksen toimintaa | Tekijä = Kokko, Heikki | Julkaisija = Koskesta voimaa | Viitattu = 19.8.2015}}</ref>▼
=== Yhdistyksen toimintaa ===
▲Vuonna 1896 Tampereella pidettiin [[Suomen työväenyhdistysten 2. edustajainkokous]], jonka yhteydessä wrightiläisen työväenliikkeen johtoon nousi porvarien ja sivistyneistön tilalle sosialismista innostuneita työläisiä ja samalla myös Tampereen Työväenyhdistys radikalisoitui. Sen johdossa olleet [[nuorsuomalaiset]] jättivät yhdistyksen vuoteen 1898 mennessä, jolloin [[Atte Törnqvist]] erosi puheenjohtajan tehtävästä. Tämän jälkeen työväenyhdistyksen johtohahmoiksi nousivat muun muassa [[Yrjö Mäkelin]], [[Matti Vuolukka]] [[Heikki Lindroos]] sekä [[Juho Hellberg]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/tty2.htm | Nimeke = Tampereen Työväenyhdistys: Työläisten oma liike | Tekijä = Kokko, Heikki | Julkaisija = Koskesta voimaa | Viitattu = 19.8.2015}}</ref> Tampereen Työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli huipussaan [[Suurlakko (1905)|suurlakkovuonna]] 1905, jolloin jäseniä oli yli 3 000.<ref name=toimintaa/>
[[File:Tampereen Työväen Teatteri.jpg|thumb|Tampereen Työväen Teatterin rakennus, jonka takana Tampereen työväentalo.]]
▲Tampereen Työväenyhdistyksen toiminta käsitti muiden porvarillisten työväenyhdistysten tavoin aluksi lähinnä yleistä sivistys- ja kansanvalitustoimintaa, kuten lukusalin ja kirjaston ylläpitoa sekä erilaisia luentoja ja kursseja
Ensimmäisen [[työväentalo]]n Tampereen Työväenyhdistys rakensi vuosina 1889–1890 ja nykyinen Tampereen työväentalo valmistui samalle tontille marraskuussa 1900. Työväenliikkeen toiminnan lisäksi rakennuksesta muodostui iltamineen ja teatteriesityksineen koko Tampereen huvielämän keskus.<ref name=toimintaa/> Tampereen työväentalolla on toiminut useita suomalaiseen työväenliikkeeseen kuuluvia järjestöjä, joista merkittävimpiä ovat [[Suomen Ammattijärjestö]], [[Työväen Musiikkiliitto]] sekä [[Työväen Näyttämöiden Liitto]]. Työväentalolla on perustettu työväenopiston ja Hämeen Työväen Säästöpankin lisäksi muun muassa vakuutusyhtiö [[Turva]] sekä lukuisia tamperelaisia urheiluseuroja.<ref name=historia/> Myöhemmin sen viereen rakennettiin Tampereen Työväen Teatterin uusi teatteritalo, joka otettiin käyttöön vuonna 1985.
| |||