Ero sivun ”Al-Ghazali” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elämä: Gorgan->Gorgān |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
||
Rivi 18:
[[Tiedosto:Grave of Ghazali.PNG|thumb|Al-Ghazalin hauta.]]
Al-Ghazali on yksi merkittävimmistä islamilaisista teologeista ja [[mystikko|mystikoista]]. Hän sai opetusta kotikaupungissaan Tusissa sekä [[Gorgān]]issa ja [[Nešabur]]issa useisiin perinteisiin islamilaisiin opinaloihin. Hän oppi myös [[sufilaisuus|sufi]]-harjoituksia jo nuorella iällä. Vuonna
Islamilaisen yhteisön älyllisenä johtajana hänen toimiinsa kuului luennoiminen [[Šaria|islamilaisesta oikeudesta]], [[harhaoppisuus|harhaoppisuuden]] torjuminen sekä [[Fatwa|vastaaminen]] erilaisiin yhteisön kysymyksiin.
Joidenkin vuosien jälkeen hän jakoi pois omaisuutensa ja jätti Bagdadin aloittaakseen henkisen matkan, joka kesti yli vuosikymmenen. Hän matkusti [[Damaskos|Damaskokseen]], [[Jerusalem]]iin, [[Hebron]]iin, [[Medina]]an, [[Mekka]]an ja takaisin Bagdadiin, jossa hän pysähtyi lyhyeksi aikaa. Tämän jälkeen hän vietti useita vuosia erakkoelämää. Hän päätti eristyneisyytensä lyhyeen luentosarjaan Nizamiyyassa Nešapurissa vuonna
== Teokset ==
Rivi 32:
1000-luvulla Al-Ghazali julkaisi teoksen ''Filosofien epäjohdonmukaisuus'' (arabiaksi تهافت الفلاسفة, ''Tahāfut al-Falāsifaʰ''), joka sai aikaan suuren muutoksen islamilaisessa [[tietoteoria]]n käsittelyssä. Yhteenotto [[skeptismi]]n kanssa johti hänet teologisen [[okkasionalismi]]n kannattajaksi. Hän uskoi, että kausaaliset vuorovaikutukset eivät johtuneet mekaanisista syistä, vaan olivat ennemminkin Jumalan tahdon välittömiä ilmentymiä.
Teos merkitsi käännekohtaa islamilaisessa [[filosofia]]ssa. Ilmapiiri muuttui torjuvaksi [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[Platon]]in teoksia kohtaan. Teos on suunnattu kritiikiksi ''falasifa''-filosofien koulukuntaa kohtaan. Falasifa toimi 900-luvulta 1200-luvulle ja sen huomattavimpia ajattelijoita olivat [[Avicenna]] ja [[Al-Farabi]]. Heille oli leimaa antavaa ammentaminen [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Ghazali arvosteli aristoteelisia falasifa-oppineita siitä, että nämä korostivat elitistisesti aristoteelista tietoteoriaa ja loogista analyysia, mutta omaksuivat pitkälti kritiikittä aristoteelisen kosmologian, johon kuului muun muassa harhaoppinen väite maailman ikuisuudesta. Ghazalin
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
Rivi 41 ⟶ 40:
=== Suomennetut teokset ===
* ''Totuuden etsijät'', teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Kaksi filosofia. Avicennan ja al-Ghazalin omaelämäkerrat | Selite=Toimittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Käännökset Jaakko Hämeen-Anttila ja Taneli Kukkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-51-1}}
*
* ''Valojen lamppusyvennys'', teoksessa {{Kirjaviite
== Aiheesta muualla ==
* Al-Ghazali: ''[http://www.sacred-texts.com/isl/tah/ The Alchemy of Happiness]'', käännös Claud Field, 1909. {{en}}
* {{SEP | Id=al-ghazali | Tekijä=Griffel, Frank | Nimeke=Al-Ghazali}}
|