Ero sivun ”Al-Ghazali” versioiden välillä

Al-Ghazali on yksi merkittävimmistä islamilaisista teologeista ja [[mystikko|mystikoista]]. Hän sai opetusta kotikaupungissaan Tusissa sekä [[Gorgān]]issa ja [[Nešabur]]issa useisiin perinteisiin islamilaisiin opinaloihin. Hän oppi myös [[sufilaisuus|sufi]]-harjoituksia jo nuorella iällä. Vuonna [[1091]] [[visiiri]] [[Nizam al-Mulk]]in huomattua hänen kykynsä hänet nimitettiin [[Bagdad]]in [[Nizamiyya]]n yliopiston johtajaksi.

Joidenkin vuosien jälkeen hän jakoi pois omaisuutensa ja jätti Bagdadin aloittaakseen henkisen matkan, joka kesti yli vuosikymmenen. Hän matkusti [[Damaskos|Damaskokseen]], [[Jerusalem]]iin, [[Hebron]]iin, [[Medina]]an, [[Mekka]]an ja takaisin Bagdadiin, jossa hän pysähtyi lyhyeksi aikaa. Tämän jälkeen hän vietti useita vuosia erakkoelämää. Hän päätti eristyneisyytensä lyhyeen luentosarjaan Nizamiyyassa Nešapurissa vuonna [[1106]]. Myöhemmin hän palasi Tusiin, jossa vietti elämänsä viimeiset vuodet.

Teos merkitsi käännekohtaa islamilaisessa [[filosofia]]ssa. Ilmapiiri muuttui torjuvaksi [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[Platon]]in teoksia kohtaan. Teos on suunnattu kritiikiksi ''falasifa''-filosofien koulukuntaa kohtaan. Falasifa toimi 900-luvulta 1200-luvulle ja sen huomattavimpia ajattelijoita olivat [[Avicenna]] ja [[Al-Farabi]]. Heille oli leimaa antavaa ammentaminen [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Ghazali arvosteli aristoteelisia falasifa-oppineita siitä, että nämä korostivat elitistisesti aristoteelista tietoteoriaa ja loogista analyysia, mutta omaksuivat pitkälti kritiikittä aristoteelisen kosmologian, johon kuului muun muassa harhaoppinen väite maailman ikuisuudesta. Ghazalin kritiikkiarvostelu ei perustunut uskonnollisiin oppeihin, vaan hän kumoaa Aristoteleelta peräisin olevat todistukset maailman ikuisuudesta loogisen analyysin keinoin. Seuraavalla vuosisadalla [[Averroës]] kirjoitti pitkän vastateoksen Al-Ghazalin teokselle ja nimesi sen ''Epäjohdonmukaisuuden epäjohdonmukaisuus''. Kuitenkaan teos ei saanut tarkoitettua muutosta aikaan.

* ''Totuuden etsijät'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=KaksiJumalan filosofia:99 Avicennankaunista ja al-Ghazalin omaelämäkerratnimeä | Selite=Toimittanut(Al-maqsad Jaakko Hämeenal-Anttila.asnā Käännöksetfī Jaakkošarh Hämeenasmā’Allāh al-Anttilahusna.) jaSuomentanut Taneli Kukkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=20012004 | Tunniste=ISBN 952-9842-5193-17}}

* ''Valojen lamppusyvennys'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=JumalanKirkkauteen 99kätketty. kaunistaAl-Ghazálín nimeäValojen lamppusyvennys | Selite=(Al-maqsadMiškāt al-asnāanwār.) fīSuomentaneet šarhsekä asmā’Allāhjohdannolla alselityksin varustaneet Jaakko Hämeen-husna.)Anttila, SuomentanutInka TaneliMaukola, KukkonenMikko Viitamäki| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam BooksKirjapaja | Vuosi=20042007 | Tunniste=ISBN 952978-951-9842607-93448-74}}