Ero sivun ”Merkityksen isotopia” versioiden välillä

 

Isotopia perustuu siihen, että on olemasssa merkitysten luokkien joukko, joka mahdollistaa tekstin lukemisen kokonaisuutena.<ref>Greimas 1979, 292</ref> Nämä luokat ja siten myös lukemisessa muodostuva kokonaisuus ovat vähintään osittain kulttuurisidonnaisia. On olemassa myös globaalisti ymmärrettyjä universaaleja merkityksiä ja merkitysten luokkia sekä toisaalta yllättäviä poikkeuksia. Värispektriä on pidettävä yleispätevänä kategoriana, silti värit voidaan jaotella usealla tavalla.<ref>Greimas 1979, 35</ref>

Monet [[vitsi]]t, [[arvoitus|arvoitukset]] ja [[tarina]]t hyödyntävätkin tyylikeinojensa kautta isotopiaa. Vitsin tai arvoituksen alussa tapahtuvassa ''esittelyssä'' tuodaan esiin isotopian ensimmäinen osa, jonka tarjoama merkitys seuraavaksi esitettävässä ''dialogiksi'' kutsutusssa elementissä haastetaan tai rikotaan luomalla ensimmäiselle isotopialle vastakohta.<ref>Greimas 1979, 85-86</ref> [[sanaristikko|Sanaristikoissa]] ja [[piilosana]]tehtävissä vihjeen ja ratkaisun välinen suhde ilmentää isotopiaa.<ref>Greimas 1979, 106-108</ref>

 

{{viitteet}}

==Kirjallisuutta==

* Tarasti, Eero 1990: Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki.

* Tarasti, Eero 1994: A Theory of Musical Semiotics. Indiana University Press, Bloomington.