Wikipedia

Ero sivun ”Ilmailu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 1:
|[[Tiedosto:WrightflyerThe Wright Brothers First Heavier-than-air Flight - GPN-2002-000128.jpg|thumb|300px250x250px|[[Wrightin veljekset|Wrightin veljesten]] ensilento 17.12. joulukuuta 1903.]]▼
{|align=right
▲|[[Tiedosto:Wrightflyer.jpg|thumb|300px|[[Wrightin veljekset|Wrightin veljesten]] ensilento 17.12.1903.]]
|-
|{{Liikenne}}
|}
'''Ilmailu''' kattaa asiat, jotka liittyvät [[ilmakehä]]ssä [[Lentäminen|lentämiseen]] ja [[ilma-alus|ilma-aluksiin]].
 
Rivi 14 ⟶ 10:
[[Tiedosto:Delta DC-7.jpg|thumb|250px|[[Delta Air Lines]]in [[Douglas DC-7]] -potkurikone.]]
 
Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena muun muassa Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja [[ilmalaivalentovene|lentoveneet]]t ja ilmalaivat. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10kymmenen matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä [[Lentokenttä|lentokentiltä]] isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk.niin kutsutut [[halpalentoyhtiö]]t ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.
 
====Suurimmat lentoyhtiöt 2000-luvulla====
Rivi 20 ⟶ 16:
[[Tiedosto:American Airlines Boeing 757 at Punta Cana (edited).jpg|thumb|250px|[[American Airlines]]in [[Boeing 757|Boeing 757-200]] -matkustajalentokone.]]
 
Kymmenen suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna ovat olleet 2000-luvulla alla olevan taulukon mukaiset yhtiöt. Suurten yhtiöiden lista ei ole muuttunut paljoa vuosikymmeniin: muutoksia ovat lähinnä PanAmin kaltaiset poistumat, [[Ryanair|Ryanairin]]- tapaisten halpalentoyhtiön tulo ja [[Kiina|Kiinan kansantasavallan]] lentomatkustuksen kasvu.
 
[[Kuva:Delta747jtsarkis.jpg|thumb|240px250x250px|[[Delta Air Lines|Delta Air Linesin]] [[Boeing 747]], eli ”Jumbo Jet”]]
 
{|class="wikitable" style="text-align:right;"
Rivi 52 ⟶ 48:
 
===Charter-lennot===
Reittilentojen lisäksi [[matkailu]]n lentokuljetuksissa toimii vähemmän tunnettuja nk.niin sanottuja [[Charter-lentoyhtiö]]itä. Osa niistä on matkatoimistojen omistamia. Ne operoivat pääosin vuokrakoneilla ([[leasing]]) ja jossain määrin jopa vuokramiehistöillä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Myös reittilentoyhtiöt voivat myydä yksittäisiä charter-lentoja.
 
Charter-lentoja käyttävät yleensä matkatoimistot, jotka myyvät yksittäisiä paikkoja kuluttajille, ja suuret ryhmät, kuten urheilujoukkueet. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.privateskies.fi/fi/charter|nimeke = Charter-lennot|julkaisu = |julkaisija = Private Skies|viitattu = 27.06.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Charter -lennot ovat myös yleistyneet kuluttajien keskuudessa sillä sopivien tilauslentojen löytäminen ykityisille ryhmille on helpottunut tilauslentoja välittävien yritysten kautta. Suomessa tilauslentoja välittää mm.muun muassa [http://www.privateskies.fi/[Private Skies|Private Skies Oy]].
 
===Business-ilmailu===
Rivi 69 ⟶ 65:
 
===Alan säätely ja edunvalvonta===
Lentoliikenteen etuja ajaa kansainvälisesti kansainvälinen ilmaliikenneyhdistys, [[Kansainvälinen ilmakuljetusliitto]] (IATA). Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttavat omat alueelliset yhdistyksensä.
 
==Ilmailun hallinta==
[[Tiedosto:Towers Schiphol small.jpg|thumb|Lennonjohtotorni Schipholissa[[Schipholin kansainvälinen lentoasema|Schipholin lentoasemalla]] Amstersamissa.]]
Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu [[Chicago]]n sopimuksessa vuonna 1944, joka oli pohjana [[Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö|Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön]] (ICAO) perustamiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icao.int/publications/pages/doc7300.aspx | Nimeke = Convention on International Civil Aviation - Doc 7300 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ICAO | Viitattu =27.9.2014 }}</ref> Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on [[Liikenteen turvallisuusvirasto]] (Trafi). Se myöntämyöntää ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja muun muassa katsastaa lentokoneet.
 
[[Lennonjohto]] tai -hallinta kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat muun muassa lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.
 
Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut [[lentokenttä|lentokentät]] ja [[Suomen lentoasemat ja -paikat|lentopaikat]] ilman lennonjohtoa, [[VHF-monisuuntamajakka|VOR]], [[Distance Measuring Equipment|DME]], [[GPS]] jne.ynnä muut navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.
 
== Yleisilmailu ==
Rivi 94 ⟶ 90:
Arvioidaan, että maailmassa on 320&nbsp;000 yleisilmailulentokoneita, joilla lennetään yli 35 miljoonaa lentotuntia vuodessa (hieman yli sata tuntia konetta kohden vuodessa).{{lähde}} Yhdysvalloissa on 600&nbsp;000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50&nbsp;000.{{lähde}} Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen [[ilma-alusrekisteri]]ssä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70&nbsp;000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa).{{lähde}} Vuonna 2005 niille tapahtui neljä suurempaa onnettomuutta.
 
Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on [[Suomen Ilmailuliitto]]|Suomen Ilmailuliitto ry]] (SIL) ja sen julkaisema [[Ilmailu (lehti)|Ilmailu-lehti]].
 
===Experimental-lentokoneet sisältäen kevytilmailun===
[[Tiedosto:Skymaxx.jpg|thumb|240px|Ultrakevyt Sky-Arrow.]]
Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts.toisin sanoen Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten [[Experimental-lentokone]]iden lentäminen oli muun muassa Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.
 
====Kevytilmailu====
Kevytilmailu sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden [[ultrakevyt lentokone]], joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.
 
Vuonna 2014 Suomessa oli rekisteröitynä 318 ultrakevyttä lentokonetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.trafi.fi/filebank/a/1389267975/01849cf59f8ef217b9071437cb5dcd0d/13990-Rekisteri_1_1_2014.pdf | Nimeke = Ilma-alusluettelo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Trafi | Viitattu =27.9.2014 }}</ref> Ultrakevyiden lentäminen on saavuttanut purjelennon suosion. Vuoteen 2014 mennessä lupakirjoja on SuomessSuomessa amyönnettymyönnetty noin 14001 400. Ultrakevyen koneen paino on alle 450 kgkilogrammaa. Sen lentämiseen oikeuttavaan lupakirjaan vaaditaan vähintään 48 tuntia teoriaopiskelua ja 25 lentotuntia. 2010-luvulla ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuudet ovat lisääntyneet. Monet onnettomuuksista ovat johtuneet ohjaajan tekemästä virhearvioinnista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1368420122058 | Nimeke = Ultrakevyet lentokoneet turmissa yhä useammin | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu =27.9.2014 }}</ref>
 
== Sotilasilmailu ==
{{Pääartikkeli|[[Ilmavoimat]]}}
Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan [[sota|sodan]] ja rauhan aikana [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjä-]], pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne.ja niin edelleen [[lentokone]]illa sekä taistelu- ja kuljetus[[helikopteri|helikoptereillakuljetushelikoptereilla]] sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin. Suomessa tämän tehtävän toteuttaa [[Suomen ilmavoimat]].
 
Useissa suurissa maissa on lisäksi [[armeija]]n ja [[Merivoimat|laivaston]] ilma-ase. Muut [[ohjus|ohjukset]] kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa [[ballistinen ohjus|mannertenvälisistä ohjuksista]] on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.
 
==Lentokoneteollisuus==
Rivi 115 ⟶ 111:
[[Tiedosto:Cessna.120.g-btbw.arp.jpg|thumb|240px|Cessna 120 vuodelta 1947.]]
 
Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja enenevästi myös huoltaa [[lentokone]]italentokoneita. [[Lentokoneteollisuuden historia]] lyhyesti: Lentokoneiden valmistus syntyi harrastusilmailun pohjalta ja muuntui ensimmäisen maailmansodan kautta teollisuudeksi. Sotaa seurasi alan hiipuminen ja uusi nousu toista maailmansotaa edeltävän kilpavarustelun ja sodan kautta. Kylmä sota jatkoi lentokoneteollisuuden nousukautta ja roolia sotilaallisen huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symbolina pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Lentokonetehtaita oli valtaosassa vauraammista maissa siirtyen 1960-luvulta lähtien enenevästi suurten yhtiöiden päätuotteiden lisenssi- ja osavalmistukseen. Pienempien maiden lentokoneiden valmistuskyky liittyi yleensä sotilaskoneisiin, katso esimerkiksi [[Suomen lentokoneteollisuus]] ja [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus hiipui toisen maailmansodan jälkeen eikä 2000-luvulla enää valmista kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa ([[Boeing]]), Venäjällä ([[MiG]], [[Suhoi]], [[Tupolev]], [[Iljušin]]), Saksassa ([[Airbus]]), Ranskassa ([[Airbus]], [[Dassault]]), Kanadassa ([[Bombardier]]), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Kiina ([[AVIC I]], [[AVIC II]]) Intia ([[Hindustan Aeronautics]]), Brasilia ([[Embraer]]), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.
 
==Purjelento==
Rivi 126 ⟶ 122:
== Laskuvarjohyppy==
{{Pääartikkeli|[[Laskuvarjo]]|[[Laskuvarjohyppy]]}}
'''[[Laskuvarjo]]''' on ilmailun keksinnöistä vanhin. [[Leonardo da Vinci]] piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. [[Laskuvarjohyppy]]jä kokeiltiin [[kuumailmapallo]]ista ennen ilmaa raskaamman [[Ilma-alus|ilma-aluksen]] syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui [[22. lokakuuta]] [[1797]].
 
Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon"”elämänvarjon”. Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia. Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäytösten]] suosikkiesitykseksi.
 
Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa [[laskuvarjojääkäri]]en toiminta alkoi jatkosodan aikana. 1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.
 
==Pienoisilma-alukset==
[[Kuva:Rc-chipmunk-hcrcf-jmc-080330.jpg|thumb|220px|Lennokin lennätystä.]]
[[Lennokki|Lennokit]] ovat olleet olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Lennokit ovat harrastuksena olleet monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun ja nykyisin erilaisia lennokkityyppejä ja luokkia on kiinteäsiipisistä helikoptereihin ja pienistä sisälennokeista aina suuriin radio-ohjattaviin mallilennokeihin. Suomalaiset lennokkiharrastajat ovat mukana eri ilmailukerhojen, yhdistysten ja lennokkikerhon kautta myös [[suomen_ilmailuliitto|Ilmailuliiton]] toiminnassa.
 
Sotilakäytössä [[Miehittämätön ilma-alus|miehittämättömät ilma-alukset]] eli UAV:t ovat usein lähes "oikean"”oikean” lentokoneen kokoisia, ja niiden hyötykuorma voi olla satoasatoja tai jopa muutamia tuhansia kiloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-south-asia-10713898 | Nimeke = Drones: What are they and how do they work? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =BBC | Viitattu =27.9.2014 }}</ref> Siviilitoiminnassa kuten erilaisissa kuvauksissa käytetään paljon pienempiä kauko-ohjattavia koptereitaaluksia, jotka pystyväät lennätäämäänlennättämään kevyttä kameraa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/212051-kuvauskopterimies-”naapurit-tietavat-jo-etten-vakoile-heita” | Nimeke = Kuvauskopterimies: ”Naapurit tietävät jo, etten vakoile heitä” | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin uutiset | Viitattu =27.9.2014 }}</ref>
 
Kauko-ohjattavien pienoishelikopterien käyttöä sähkölinjojen tarkastuksiin alettiin Suomessa kokeilla syksyllä 2014. Ohjeet ilmatilan varaamiseen tällaisissa toiminnoissa ovat vielä kesken. Suomi kuuluu UAV:n tällaisessa ammattikäytössä edelläkävijöihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/robottikopteri-tarkistaa-sähköverkon-kunnon-katso-video-1.71008 | Nimeke =Robottikopteri tarkistaa sähköverkon kunnon - katso video | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu =27.9.2014 }}</ref> Ammattikäytön ohjeet laatii Trafi, harrastuskäyttöä ohjaa Suomen ilmailuliitto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lvs.fi/2014/07/02/lintuperspektiivissa-on-omat-saantonsa/ | Nimeke = Lintuperspektiivissä on omat sääntönsä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lempäälän-Vesilahden Sanomat | Viitattu =27.9.2014 }}</ref>
Rivi 152 ⟶ 148:
[[Ilmailukirjallisuus]] on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.
 
Ilmailu on myös eräs teema [[elokuva|elokuvissa]], etenkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi [[James Stewart]] teki useita lentoelokuvia. [[Lentokone]] ja [[helikopteri]] ovat esiintyneet muissakin elokuvissa erityisroolissa (kuten lanka[[puhelin|lankapuhelin]] aiemmin ja [[tietokone]] ja [[matkapuhelin]] myöhemmin).
 
Lentokoneiden [[Valokuvaus|valokuvauksesta]] muun muassa [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäyttelyissä]] on kehittynyt oma harrasteensa. ''[[Lentokonespottaus]]'' on lentokoneiden, niiden laskeutumisten ja nousemisten seuraamista joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esimerkiksi Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 [[Afganistanin sota (2001–)|Afganistanin sodan]] [[CIA:n vankilennot|CIA:n vankien kuljetukset]] [[Euroopan unioni]]n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.
Rivi 165 ⟶ 161:
 
=== Virtuaalilentäminen===
{{Pääartikkeli|[[Lentosimulaattori]]}}
 
Lentämisen kustannusten noustessa muun muassa polttoaineen hinnan mukana ja tietotekniikan halvetessa, simulaattorilentäminen on tullut suosituksi. Esimerkiksi US Navyn Miramarin lentotukikohdan simulaattoreita vuokrattiin harrastuskäyttöön 1990-luvulla. Pääosa harrastajista käyttää kuitenkin omia mikrotietokoneita ja kaupallisia ohjelmia, joiden konetyyppejä ja maisemia on tuotettu harrastajavoimin vastaamaan eri käyttäjien mielenkiinnon kohteita.
 
Rivi 171 ⟶ 169:
Lentäminen on paljon suurempi [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] aiheuttaja, kuin aiemmin on uskottu. Se on nopeinten kasvava [[hiilidioksidi]]lähde. Lentokoneet tuottavat myös vesihöyryä, joka kondensoituu jääkristalleiksi [[Troposfääri|troposfäärissä]]. Höyryjuova sitoo maapallon lämpöä. Lentokoneen kaikki päästöt (otsonin muodostuminen päästöistä, hiilidioksidi ja vesihöyry) ovat 2,7-kertaiset pelkkään hiilidioksidiin verrattuna. Lentämisessä ei toistaiseksi ole vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tunnin lentomatka vastaa bangladeshiläisen koko vuoden kasvihuonepäästöjä. Lentoliikenteen polttoaine [[kerosiini]] on muista polttoaineista poiketen verovapaata.<ref name="ytila">Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 286</ref> Toistaiseksi lentämisen kasvun rajoittamista on hidastanut Yhdysvaltojen kieltäytyminen kaikista lentämisen polttoaineveroista.<ref name=" Paul Brown2006">Paul Brown: Global Warming, The last chance for change. Lontoo 2006, s. 305–306, 54, 43.</ref>
 
USAYhdysvallat peruutti kaikki lennot kolmen päivän ajaksi 11.–14. syyskuuta 2001. Sinä aikana päivälämpötilat nousivat ja yölämpötilat olivat stabiileja. Toisin sanoen, jos ilmasto puhdistuu, kaasujen lämpötilaa nostava vaikutus kasvaa.<ref name=" Paul Brown2006" />
 
==Tuki==
[[Syyskuun 11. päivän iskutterroriteot|Terrori-iskuiskut syyskuussa 2001]] lisäsi lentoliikenteen taloudellista tukea. EU lisäsi lentämisen tukea lokakuussa 2001. Tuki on 27–35 miljardia euroa vuodessa.<ref name="ytila"/>
 
== Katso myös ==
Rivi 205 ⟶ 203:
* [http://www.virtualpilots.fi/ Virtuaalilentäjät – Virtual Pilots ry], historiallista sotalentämistä internetissä ja sotilasilmailuhistoriaa.
* [http://www.fsnordic.net/ Flight Simulator Nordic], virtuaalilentämisen pohjoismainen sivusto.
* FS Nordic -sivuston alla oleva maisemansuunnittelusivusto, [http://fisd.fsnordic.net/ Finnish Scenery Designers].
* FS Nordic -sivuston alla oleva virtuaalilentoyhtiö, [http://vfinn.fsnordic.net/ Virtual Finnair].
* [http://www.vacc.fi VACC Finland] suomalainen VATSIM- verkon edustaja
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/haaveissa_siintaa_lentoemannan_ammatti_78694.html#media=78692 YLEn Elävä arkisto: Haaveissa siintää lentoemännän ammatti]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmailu”