Ero sivun ”Ele Alenius” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
edustajamatrikkelikinkin vaihto, aiempi ei enää johtanut oikealle sivulle
viitteistystä, fiksailua
Rivi 2:
| nimi = Ele Alenius
| kuva =
| arvo = [[Kansanedustaja]]<ref name="q1em">{{Edustajamatrikkeli|nro=910007|Viitattu=7.6.2015}}</ref>
| virassa = 5.4.1966–30.4.1977<ref name="q1"/>
| edeltäjä =
| seuraaja =
| arvo2 = [[Toinen valtiovarainministeri]]<ref>{{Ministerikortisto|nro=204}}</ref>
| virassa2 = 27.5.1966–14.5.1970
| edeltäjä2 =
Rivi 17:
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|5|6|1925}}<ref name="q1"/>
| syntymäpaikka = [[Tampere]] <ref name="q1"/>
| puolue = [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] <ref name="q1"/>
| puoliso =
|}}
'''Ele Allan Alenius''' (s. [[5. kesäkuuta]] [[1925]] [[Tampere]])<ref onname=em/> eläkkeellä olevaon suomalainen [[poliitikko]] ja tietokirjailija. Koulutukseltaan hän on [[valtiotieteen tohtori]]. AleniusHän oli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattisen Liiton]] kansanedustaja vuosina 1966–1977 ja hän johti puoluetta 1967–1979. Alenius toimi toisena [[Suomentoinen valtiovarainministeriövaltiovarainministeri|toisena valtiovarainministerinä]] [[Paasion I hallitus|Paasion]] ja [[Koiviston I hallitus|Koiviston hallituksissa]] vuosina 1966–1970. AleniusHän oli [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan jäsen 1977–1992.<ref name="q1"em/>
 
Alenius on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori.<ref name=em/>
 
==Tausta==
 
Aleniuksen isä August Alenius oli alkujaan muurari, myöhemmin filosofian maisteri. Vuonna 1918 August Aleniusta syytettiin valtiopetoksesta, ja 1930-luvulla hän joutui vasemmistolaisuutensa vuoksi mustalle listalle.<ref name=leppanen>Leppänen, Veli-Pekka: Sosialistina omaa sorttiaan. ''Helsingin Sanomat'' 3.6.2010, s. C 6.</ref>
 
Ele Alenius osallistui jatkosotaan[[jatkosota]]an,<ref name=leppanen/> ja ennen sodan päättymistä hänet komennettiin [[Reserviupseerikoulu]]n 59. kurssille [[Niinisalo]]ssa. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1967.<ref name="q1"em/>
 
Alenius valmistui ylioppilaaksi vuonna 1945 ja aloitti sen jälkeen opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa pääaineenaan [[taloustiede|kansantaloustiede]]. Hän väittelivalmistui [[valtiotieteenvaltiotieteiden tohtori]]ksilisensiaatiksi vuonna 1956 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Yliopistoura katkesi Aleniuksen poliittiseen aktiivisuuteen, eikä häntä hyväksytty myöskään [[työväenliike|työväenliikkeen]] hallitsemaan pankkiin tai osuusliikkeeseen. Hän on kertonut saaneensa tiedon, että taustalla olisi ollut vaikuttamassa [[Veikko Puskala]]n johtama [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] tiedusteluorganisaatio.<ref name=leppanen/>
 
Alenius työskenteli sukuyhtiön, taideliike Artegrafican toimitusjohtajana 1958–1977.<ref name=em/>
 
==Poliittinen toiminta==
Vuonna 1965 Alenius valittiin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] (SKDL):n pääsihteeriksi 1965. HänSaman nousivuonna samanahän vuonnanousi myös (SKDL:ään yhteisöjäsenenä kuuluneen) [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] (SOL) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.<ref>Kalevi{{Kirjaviite Haikara:| Nimeke = Isänmaan vasen laita. SKDL 30 vuotta piikkinä isänmaan lihassa (| Tekijä = Haikara, Kalevi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1975), s.| Sivut = 319–321.}}</ref> Tampereella syntynyt Alenius valittiin eduskuntaan[[eduskunta]]an [[Eduskuntavaalit 1966|vaaleissavuoden 1966 vaaleissa]] [[Helsingin vaalipiiri|HelsingistäHelsingin kaupungin vaalipiiristä]]. Hänet nimitetiin muodostetussa [[kansanrintama]]-hallituksessaPaasion III [[valtiovarainministeriöhallitus|valtiovarainministeriksiPaasion hallituksessa]] toiseksi valtiovarainministeriksi.<ref name=em/>
 
Vuonna 1967 Alenius valittiin SKDL:n puheenjohtajaksi toimittuaan kaksi edellistä vuotta liiton pääsihteerinä. Keväällä 1968 Aleniukselle oli varattu [[Tullihallitus|Tullihallituksen]] pääjohtajan virka [[Nikolai Saarnio]]n jäädessä eläkkeelle, mutta hän kieltäytyi virasta, koska katsoi, että häntä tarvittiin enemmän SKDL:n sisäisessä kamppailussa<ref>{{Kansallisbiografia|id=739}}</ref>. Alenius jatkoi ministerinä vuoteen 1970. Hän jäi vuonna 1977 pois eduskunnasta siirtyessään [[Suomen Pankki|Suomen pankin]] johtokuntaan ja kaksi vuotta myöhemmin hän jätti puoluejohtajan tehtävät. Alenius jäi eläkkeelle 1992.
 
Vuonna 1967 Alenius valittiin SKDL:n puheenjohtajaksi toimittuaan kaksi edellistä vuotta liiton pääsihteerinä. Keväällä 1968 Aleniuksellehänelle oli varattu [[Tullihallitus|Tullihallituksen]] pääjohtajan virka [[Nikolai Saarnio]]n jäädessä eläkkeelle, mutta hänAlenius kieltäytyi virasta, koska katsoi, että häntä tarvittiin enemmän SKDL:n sisäisessä kamppailussa.<ref>{{Kansallisbiografia | id = 739 | nimi = Alenius, Ele (1925 - ) | tekijä=Leppänen, Veli-Pekka | ajankohta = 6.9.2001 | viitattu = 14.8.2015}}</ref>. Alenius jatkoi ministerinä vuoteen 1970. Hän jäi vuonna 1977 pois eduskunnasta siirtyessään [[Suomen Pankki|Suomen pankinPankin]] johtokuntaan ja kaksi vuotta myöhemmin hän jätti puoluejohtajan tehtävät. Alenius jäi eläkkeelle vuonna 1992.
Vuoden 1982 presidentinvaaleissa SKDL:n enemmistö asettui Aleniuksen ja [[Kalevi Kivistö]]n kehotuksesta vaalien ratkaisevalla kierroksella SDP:n [[Mauno Koivisto]]n taakse.
 
[[Suomen presidentinvaali 1982|Vuoden 1982 presidentinvaaleissa]] SKDL:n enemmistö asettui Aleniuksen ja [[Kalevi Kivistö]]n kehotuksesta vaalien ratkaisevalla kierroksella SDP:n [[Mauno Koivisto]]n taakse.
==Poliittinen kanta==
Alenius oli [[sosialismi|sosialisti]], ei [[kommunismi|kommunisti]], vaikka [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisella puolueella]] (SKP) SKDL:ssa olikin hallitseva asema. Alenius pyrki vähentämään SKP:n roolia ja johti 1970-luvulla [[SKDL:n sosialistit|SKDL:n sosialistien]] järjestöä.
 
===Poliittinen kanta===
Aleniuksen johdolla SKDL tuomitsi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] suorittaman [[Tšekkoslovakia]]n miehityksen 1968. Esimerkiksi Aleniuksen teos ''Sosialistiseen Suomeen'' (Kirjayhtymä, 1969) edusti sosialismia, joka teki pesäeron tiukkaan [[marxilaisuus|marxilaiseen]] oikeaoppisuuteen. Alenius vaati rauhanomaista ja parlamentaarista siirtymistä sosialistiseen yhteiskuntaan. Hän korosti raskaan teollisuuden merkitystä tulevaisuuden talouselämässä ja vaati tämän asteittaista [[Kansallistaminen|kansallistamista]] sekä valtioyhtiöjohtoista teollistamispolitiikkaa. Alenius uskoi pienten ja keskisuurten yritysten voivan jatkaa toimintaansa yksityisomisteisina myös sosialistisessa järjestelmässä. Hän korosti, että sosialismiin tulee siirtyä vain Suomen kansan niin todella tahtoessa.
Alenius oli [[sosialismi|sosialisti]], ei [[kommunismi|kommunisti]], vaikka [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisella puolueella]] (SKP) olikin SKDL:ssa olikin hallitseva asema. Alenius pyrki vähentämään SKP:n roolia ja johti 1970-luvulla [[SKDL:n sosialistit|SKDL:n sosialistien]] järjestöä.
 
Esimerkiksi Aleniuksen teos ''Sosialistiseen Suomeen'' (Kirjayhtymä, 1969) edusti sosialismia, joka teki pesäeron tiukkaan [[marxilaisuus|marxilaiseen]] oikeaoppisuuteen. Alenius vaati rauhanomaista ja parlamentaarista siirtymistä sosialistiseen yhteiskuntaan. Hän korosti raskaan teollisuuden merkitystä tulevaisuuden talouselämässä ja vaati tämän asteittaista [[Kansallistaminen|kansallistamista]] sekä valtioyhtiöjohtoista teollistamispolitiikkaa. Alenius uskoi pienten ja keskisuurten yritysten voivan jatkaa toimintaansa yksityisomisteisina myös sosialistisessa järjestelmässä. Hän korosti, että sosialismiin tulee siirtyä vain Suomen kansan niin todella tahtoessa. Alenius esitti jopa, että sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästä voitaisiin kansan niin tahtoessa luopua. Haastattelussa vuonna 2004 hän kertoi taistelleensa koko Suomen itsenäisyyden puolesta korostaen varsinkin asian henkistä puolta.<ref name=noro>Kai Hirvasnoro: Ele Aleniuksen haastattelu. Vasemmiston yhteistyö ratkaisee suuren linjan. ''Kansan Uutiset'', Viikkolehti 29.10.2004. [http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/11/ele-aleniuksen-haastattelu.html Artikkeli verkossa.]</ref>
 
KunAleniuksen johdolla SKDL tuomitsi Tšekkoslovakian[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] suorittaman [[Tšekkoslovakia]]n miehityksen 1968, minkä johdosta Alenius joutui Neuvostoliiton suurlähettiläänsuurlähettiläs [[Andrei Kovaljov]]in puhutteluun,. ja tämäKovaljov ilmoitti, että "ryhdymme toimenpiteisiin teitä vastaan", minkä tilanteenja Alenius sanooon kertonut kokeneensa tilanteen "vähintäänkin vakavana". Miehityksen arvostelua ei kuitenkaan peruttu. Aleniuksen kirja ''Suomalainen ratkaisu'' tuomittiin rajusti Moskovan radiossa, mutta kotimaassa hän sai hyvin voimakkaan tuen, ja muun muassa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselta]] onnittelusähkeen samoihin aikoihin osuneiden 50-vuotispäivänsä johdosta. Syntymäpäiväjuhlasta muodostui näyttävä tuenosoitus.<ref name=leppanen/>
Alenius joutui monesti neuvostoliittolaisten ja SKP:n opposition ([[taistolaisuus]]) arvostelun kohteeksi. Häntä pidettiin yhtenä ”pahimmista” [[neuvostovastaisuus|neuvostovastaisista]] ja [[reformismi|reformistisista]] henkilöistä kansandemokraattisen liikkeen johtopaikoilla. Vuonna 1990 Alenius ei suostunut liittymään [[Vasemmistoliitto]]on, koska sinne otettiin myös entiset oppositiolaiset eikä ole katunut päätöstään.<ref name=noro/>
 
Alenius joutui monesti neuvostoliittolaisten ja SKP:n opposition ([[taistolaisuus|taistolaisten]]) arvostelun kohteeksi. Häntä pidettiin yhtenä ”pahimmista” [[neuvostovastaisuus|neuvostovastaisista]] ja [[reformismi|reformistisista]] henkilöistä kansandemokraattisen liikkeen johtopaikoilla. Vuonna 1990 Alenius ei suostunut liittymään [[Vasemmistoliittovasemmistoliitto]]on, koska sinnepuolueeseen otettiin myös entiset oppositiolaiset eikä ole katunut päätöstään.<ref name=noro/>
Kun SKDL tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen 1968, Alenius joutui Neuvostoliiton suurlähettilään [[Andrei Kovaljov]]in puhutteluun, ja tämä ilmoitti, että "ryhdymme toimenpiteisiin teitä vastaan", minkä tilanteen Alenius sanoo kokeneensa "vähintäänkin vakavana". Miehityksen arvostelua ei kuitenkaan peruttu. Aleniuksen kirja ''Suomalainen ratkaisu'' tuomittiin rajusti Moskovan radiossa, mutta kotimaassa hän sai hyvin voimakkaan tuen, muun muassa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselta]] onnittelusähkeen samoihin aikoihin osuneiden 50-vuotispäivänsä johdosta. Syntymäpäiväjuhlasta muodostui näyttävä tuenosoitus.<ref name=leppanen/>
 
Uusissa kirjoissaan Alenius on kehitellyt ”planetarismiksi” kutsumaansa ajattelua.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/puheet/puheetpuheita-2005/22.htmlele-alenius-planetarismista-puoluevaltuuston-kokouksessa/ | Nimeke = Ele Alenius planetarismista puoluevaltuuston kokouksessa | Julkaisu = Vasemmisto.fi | Ajankohta = 2.4.2005.] {{deadlink| Viitattu = 14.8.2015}}</ref> Aleniukselle on myönnetty Tulevaisuuspalkinto, jonka jakaa [[Tulevaisuudentutkimuksen seura]] on myöntänyt Aleniukselle Tulevaisuuspalkinnon.<ref>Lyhyesti. ''Helsingin Sanomat'' 30.11.2011, s. C 4.</ref>
 
== Teoksia ==
Rivi 69 ⟶ 68:
==Kirjallisuutta==
* {{Lehtiviite | Tekijä=Bruun, Staffan | Otsikko=Ele Alenius fruktade för sitt liv | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=2.6.2015 | Sivut=6–7 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä=Leppänen, Veli-Pekka | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Otsikko=Perusteltua optimismia | Ajankohta=4.6.2015 | Sivut=B 13 | www=http://www.hs.fi/paivanlehti/04062015/a1433302985025 }}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.eduskunta.fi/vk/tuv/Alenius.pdf Globalisaation yleinen arvopohja, periaatteet ja ihmisen asema "...että olisimme humaanin sivilisaation planeetta"] Ele Alenius eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. (PDF)
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910007}}
* {{Ministerikortisto|nro=204}}
* [http://yle.fi/elavaarkistoaihe/artikkelitartikkeli/planetarismin_ja_humaanin_siviilisaation_puolesta__ele_alenius_99589.html2013/10/21/planetarismin-ja-humaanin-siviilisaation-puolesta-ele-alenius#media=99607 Ele Alenius Ylen Elävässä arkistossa]
* [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3384519/90-vuotias-sotaveteraani-vaatii-perustuloa-ja-lyhyempia-tyoaikoja 90-vuotias sotaveteraani vaatii perustuloa ja lyhyempiä työaikoja] ''Kansan Uutiset''. 6.6.2015