Versio 11. toukokuuta 2015 kello 19.19 muokkaa LilyKitty (keskustelu \| muokkaukset) 6 muokkausta on oikeus koulutukseen ← Vanhempi muutos		Versio 13. elokuuta 2015 kello 20.03 muokkaa kumoa Garni (keskustelu \| muokkaukset) 37 muokkausta p Fix, toimimaton linkki, linkki Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Koulutus''' viittaa siihen [[kasvatus\|kasvatuksen]] alueeseen, joka on organisoitua ja [[instituutio\|institutionalisoitua]]. Koulutus tähtää [[tieto]]jen [[opettaminen\|opettamiseen]], [[taito]]jen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hirsjärvi, Sirkka \| Nimeke = Kasvatustieteen käsitteistö \| Vuosi = 1982 \| Luku = \| Sivu = 95\| Selite = \| Julkaisupaikka = Keuruu \| Julkaisija = Otava \| Tunniste = ISBN 951-1-06754-0 \| Kieli = {{fi}} }}</ref> Koulutuksen painopiste on myöhemmissä elämän vaiheissa yleensä enemmän ala- ja ammattikohtaista. Koulutuksen määrä on viimeisen sadan vuoden kuluessa kasvanut ~~dramaattisesti~~merkittävästi. Jonkinlainen koulutus on nykyisin pakollinen kaikille ihmisille useimmissa maissa [[oppivelvollisuus\|oppivelvollisuuden]] yleistyttyä nopeasti 1900-luvun aikana. Väestönkasvun ja koulutuksen määrän maailmanlaajuisen kasvun seurauksena [[Unesco]] arvioi, että seuraavan 30 vuoden koulutuksen useampi ihminen saa muodollisen koulutuksen kuin ihmiskunnan koko aiemman historian aikana.<ref>Robinson, K.: [http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html ''Schools Kill Creativity'']. TED-luennot, 2006, Monterrey, Kalifornia, USA.</ref> == Suomalainen koulutusjärjestelmä == {{Pääartikkeli\|[[Koulutus Suomessa]]}} Suomalainen koulutusjärjestelmä jakaantuu esiopetukseen, [[perusaste]]eseen ([[peruskoulu]]), [[toinen aste\|toiseen asteeseen]] ([[lukio]] ja [[ammattioppilaitos]]) sekä [[korkea-aste]]eseen ([[ammattikorkeakoulu]] ja [[yliopisto]]). Koulutusjärjestelmä muistuttaa useimpien muiden [[Euroopan unioni]]n ~~teollisuusmaiden~~maiden koulutusjärjestelmiä. == Koulutus ja hyvinvointi == Kansainvälisesti [[WTO\|WTO:n]] ~~tason~~ neuvotteluissa koulutuksesta on pyritty tekemään kansainvälisen palvelukaupan osa ja [[vienti]]tuote, jolloin siihen panostetuista investoinneista voitaisiin odottaa entistä enemmän ~~suoranaista~~ tuottoa. Samalla tavoitteena on nostaa [[kehittyvä maa\|kehittyvien maiden]] sivistyksen ja talouksien kasvua, koska tutkimuksin on osoitettu, että koulutuksen puute sekä miehillä että naisilla on usein epäsuorasti syynä erilaisiin ~~suuriin~~ ongelmiin, kuten [[AIDS\|AIDS:in]] leviämiseen, [[korruptio]]on, rikollisuuteen, syrjintään ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. [[Kennedy School of Government]]in kehitystalouden professori, tohtori Lant Pritchett totesi tutkimuksessaan, että koulutuksen lisääminen näyttää laskevan tuottavuutta. Hän erotti kolme syytä, joiden osuudet vaihtelevat maasta toiseen: 1. kieroutuneet hallinnolliset ympäristöt, 2. koulutuksen määrän valtava lisääminen on vähentänyt sen [[rajahyöty]]ä, 3. koulutuksen laatu on ollut huonoa. <ref name=wber>[http://wber.oxfordjournals.org/content/15/3/367.abstract Where Has All the Education Gone?], Lant Pritchett, The Kennedy School of Government, World Bank Econ Rev (2001) 15 (3): 367-391. doi: 10.1093/wber/15.3.367</ref> Rivi 15: Tutkimuksen mukaan vaurauden kasvu lisää koulutusta mutta koulutuksen lisääminen ei lisää vaurauden kasvua vaan heikentää talouskasvua lyhentämällä työuria.<ref name=wber/><ref name=te>[http://nyt.fi/20131025-mitae-ajattelin-taenaeaen-koulutus-tuhoaa-meidaet/ Mitä ajattelin tänään: Koulutus tuhoaa meidät], Tuomas Enbuske, HS NYT 25.10.2013.</ref> Filosofi [[Nassim Nicolas Taleb]]in Antifragile-kirjan mukaan [[Sveitsi]] on maailman rikkaimpia maita siksi, että siellä on suhteellisen vähän yliopistokoulutettuja.<ref name=te/> Koulutettujen ~~älykköjen~~yksilöiden ja ylhäältä tulevan valtionhallinnon sijaan ruohonjuuritaso ja kansalaisyhteiskunta vastaavat järjestelmien luomisesta, mikä suojaa utopioilta ja vain paperilla toimivilta teorioilta.<ref name=te/> Sveitsissä valmistutaan oppisopimuspohjalta sellaisiinkin ammatteihin - esimerkiksi pankkiireiksi - joihin muualla tyypillisesti hankitaan yliopistokoulutus. Rivi 26: == Koulutuksen kehittäminen == EU on tukenut ~~joitakin~~ työllisyyden parantamiseen tähtääviä koulutus- ja alukehitysprojekteja [[Euroopan sosiaalirahasto]]n kautta. Toisinaan koulutuksen ja erilaisen alueellisen kehittämisen tai tukemisen raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Myös valtiollisesti tai kunnallisesti budjetoitaessa ’koulutuksen’ voi joskus tulkita olevan osittain piilotettua alueellista tai yksittäistä kehittämisrahaa tai subventiota. == Maksullisuus == Rivi 49: == Aiheesta muualla == * [[Jarkko Tontti]]: [http://www.hs.fi/elama/a1405474505677 Opiskelu on turhinta ja tärkeintä elämässä] Helsingin Sanomat 16.7.2014. * [http://www.opintoluotsi.fi Opintoluotsi] * [http://www.oph.fi OPH] * [http://www.edu.fi EDU.FI] * [http://www.yksityiskoulut.fi/ Yksityiskoulujen liitto ry] * [http://www.kunkoululoppuu.fi/Opiskelemaan Opiskelemaan] {{Metatieto}}

Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä