Ero sivun ”Martti Merenmaa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennyspyyntö Pohjois-Savo-lehdestä
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Viite, tekstin siistimistä, luokat, väliotsikko
Rivi 1:
{{viitteetön}}
{{Suomalaiset Pietarin taideakatemiassa}}
'''Martti Merenmaa''' (aik. '''Martti Henrik Karjala'''), [[19. heinäkuuta]] [[1896]] [[Oulu]] – [[9. syyskuuta]] [[1972]] [[Kuopio]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[toimittaja]] ja [[kirjailija]]. Merenmaan tuotantoon kuuluu 35 romaania, jotka ilmestyivät vuosina 1921–1966, sekä joitakin runoteoksia.
 
==Henkilöhistoria==
==Sukutausta ja nuoruusaika==
Merenmaan sukujuuret ovat [[Vienan Karjala]]ssa. Hänen isänsä oli veturinkuljettaja Kaarlo Heikki Karjala ja äitinsä Anna Sofia Perttunen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Martti Merenmaa | Tekijä = | Sivut =780-786 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Äiti oli isän tavoin vienankarjalaisia, runonlaulaja [[Arhippa Perttunen|Arhippa Perttusen]] sukua. Musiikki ja tarinat vetosivat Merenmaahan enemmän kuin koulunkäynti ja maalaustaide oli lähellä häntä. Ankaran uskonnollinen isä ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Merenmaan opettaja, [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]ssa toiminut alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä. Ristiriidat kotona johtivat dramaattiseen ratkaisuun vuonna 1905, kun Merenmaa karkasi 18-vuotiaana kotoaan, pyöräili [[Viipuri]]in ja jatkoi sieltä junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Hän harjoitti maalaustaiteen opintoja [[Pietarin taideakatemia]]ssa<ref name="akmm"/>, joita ohjasi professori Bogdanoff. Opintojen rahoittamiseksi Merenmaa myi piirroksiaan ja toimi [[restaurointi|restauroijana]].
Martti Karjalan sukujuuret olivat [[Vienan Karjala]]ssa. Hänen isänsä Kaarlo Heikki Karjala oli veturinkuljettaja. Äiti Anna Sofia o.s. Perttunen oli isän tavoin vienankarjalaisia, runonlaulaja [[Arhippa Perttunen|Arhippa Perttusen]] sukua.
 
Kotiseudulleen Merenmaa palasi 1917 ja aloitti opinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Ne katkesivat vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen [[Suomen sisällissota]]an, jossa Merenmaa palveli [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunoissa]]. Kauppaopinnot jäivät lopullisesti seuraavana vuonna, kun hän siirtyi [[Joensuu]]hun ''Karjalanmaa'' -lehden toimittajaksi ja sitten [[Kouvola]]an [[Kouvolan Sanomat|''Kouvolan Sanomien'']] palvelukseen. Sukunimensä Martti Karjala muutti Merenmaaksi 1921. "Rannan kohotessa pakenee meri – ja sen alta paljastuu merenmaa", hän sanoi uudesta nimestään. Merenmaa meni samana vuonna naimisiin kuopiolaisen opettajan Hellin Sigrid Kaikkosen kanssa<ref name="akmm"/>, julkaisi ensimmäisen romaaninsa ''Kohtalon marssi'', muutti Helsinkiin ja ryhtyi toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä nimeltä ''Kauno-Sanomat''.
Musiikki ja tarinat vetosivat nuoreen Marttiin enemmän kuin koulunkäynti. Maalaustaide oli lähellä häntä. Ankaran uskonnollinen isä, Martin ainoa kasvattaja äidin kuoltua, ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Martin raahelainen opettaja, Raahen Porvari- ja kauppakoulussa toiminut alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä.
 
''Kauno-Sanomien'' toimituksessa Merenmaan kumppani oli [[Uuno Kailas]], mutta hän työskenteli myös [[Einari Vuorela]]n kanssa. Suomen kirjailijaliiton jäsen Merenmaasta tuli 1920-luvun puolivälissä. Ns. ''Toukokuun ryhmä'' edusti samanhenkisten kirjailijoiden yhteisöä, siihen kuuluvat Uuno Kailas, [[Lauri Haarla]], [[Arvi Kivimaa]] ja [[L. Onerva]] olivat Merenmaan kumppaneita. 1930-luvun alkupuolelle tultaessa Merenmaa asumaan pysyvästi Kuopiossa perheensä kanssa [[Suvasvesi|Suvasveden]] Einesalon saari yhteisöineen olivat kirjailijalle sekä työskentely-ympäristö että tiedonhalun kohde ja ne esiintyvät näkyvästi hänen tuotannossaan.
Ristiriidat kotona johtivat Martti Karjalan dramaattiseen ratkaisuun vuonna 1905: hän karkasi 18-vuotiaana kotoaan, pyöräili [[Viipuri]]in ja jatkoi sieltä junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Pietari merkitsi nuorelle Martille yhteyttä venäläisiin klassikoihin. Hänen maalaustaiteen opintojaan [[Pietarin taideakatemia]]ssa ohjasi professori Bogdanoff. Opintojen rahoittamiseksi hän myi omia piirroksiaan ja toimi [[restaurointi]]tehtävissä, missä hän saattoi käyttää taiteellista lahjakkuuttaan.
 
Merenmaa palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla vuonna 1957.
==Kauppaopinnoista vapaussotaan ja toimittajaksi==
Martti Karjala palasi vuonna 1917 vallankumouksen jaloista Pietarista kotiseudulleen Raaheen ja aloitti opinnot [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]ssa. Opinnot katkesivat vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]]. Sodan ajan Martti palveli [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunoissa]]. Kauppaopinnot jäivät lopullisesti vuonna 1919, ja Martti Karjala siirtyi [[Joensuu]]hun [[Karjalanmaa (lehti)|Karjalanmaa]]-lehden toimittajaksi.
 
Joensuun jälkeen vuorossa oli [[Kouvola]] ja lehtenä [[Kouvolan Sanomat]]. Vuosi 1921 merkitsi monia muutoksia: Martti Karjalasta tuli Martti Merenmaa. Nimi on uuden löytymisen vertauskuva: ”Rannan kohotessa pakenee meri – ja sen alta paljastuu merenmaa”, kirjailija sanoi uudesta nimestään. Merenmaa meni naimisiin kuopiolaisen opettajan Hellin Sigrid Kaikkosen kanssa ja julkaisi ensimmäisen romaaninsa ''Kohtalon marssi''.
 
Esikoisromaanin julkaistuaan Merenmaa siirtyi Helsinkiin ja ryhtyi toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä nimeltä ''Kauno-Sanomat''.
 
==Merenmaa Helsingin kirjailijayhteisössä==
Kauno-Sanomien toimituksessa hänen erityinen kumppaninsa oli [[Uuno Kailas]]. Tuotteliasta kautta elävä Merenmaa oli tiiviissä yhteydessä myös [[Einari Vuorela]]n kanssa. Kolmikko asui samassa matkustajakodissa.
 
Kirjailijan puoliso oli siirtynyt esikoisen synnyttyä Kuopioon 1920-luvun alussa. Hellin Merenmaa kaihtoi vilkasta Helsinkiä, jossa oli Martille tärkeä yhteisö. Kesäisin perhe vietti yhteistä aikaa Kuopiossa.
 
Suomen kirjailijaliiton jäsen Merenmaasta tuli 1920-luvun puolivälissä. Ns. [[Toukokuun ryhmä]] edusti samanhenkisten kirjailijoiden yhteisöä: Uuno Kailas, [[Lauri Haarla]], [[Arvi Kivimaa]] ja [[L. Onerva]] olivat Martti Merenmaan kumppaneita tässä ryhmässä.
 
==Vakiintuminen Kuopioon==
1930-luvun alkupuolelle tultaessa Merenmaa tunsi kiinnittyvänsä Helsingin kirjailijapiirejä enemmän savolaiseen maisemaan ja sen ihmisiin, joita vähitellen oli alkanut kirjoissaan tutkiskella. Kesäaika vaihtui pysyvään asumiseen perheen kanssa Kuopiossa. Hänet palkittiin vuonna 1957 [[Pro Finlandia]] -mitalilla.
 
[[Suvasvesi|Suvasveden]] Einesalon saari yhteisöineen oli kirjailijalle sekä työskentely-ympäristö että tiedonhalun kohde ja esiintyy hänen tuotannossaan. Sen sijaan Kuopion seuraelämä tai Helsingin tapahtumat eivät häntä kiinnostaneet. Hän piti yhteyttä ystäviinsä vilkkaan kirjeenvaihdon avulla.
 
Paikallisten sanomalehtien [[Savo (sanomalehti)|Savon]] ja [[Pohjois-Savo (lehti)|Pohjois-Savon]]{{selvennä|Pohjois-Savo-täsmennyssivulla luetellaan useita tällä nimellä eri aikoina ilmestyneitä lehtiä}} toimituksissa vierailut ja niiden avustaminen pitivät yllä kirjailijan tuntumaa menneisyyteen toimittajana.
 
Martti Merenmaa kuoli 76-vuotiaana 9. syyskuuta 1972.
 
== Teokset ==
Merenmaan tuotantoon kuuluu sekä romaaneja että runoteoksia:<ref name="akmm"/>
* ''Kohtalon marssi : kertomus vanhasta kaupungista'', romaani. Otava 1921
* ''Elsa ja Henrik'', romaani. Otava 1922
Rivi 72 ⟶ 51:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke= Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja| Julkaisija= Porvoo: WSOY| Vuosi=1954 | Tunniste= }}
* [http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=10 Tuhannet tunteet – Pohjoissavolaisia kaunokirjailijoita: Mestari-Martti – Martti Merenmaa]
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
Rivi 79 ⟶ 60:
 
{{AAKKOSTUS:Merenmaa, Martti}}
 
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka: Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka: Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]
[[Luokka:Aleksis Kiven palkinnon saajat]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]
[[Luokka:Vuonna 1896 syntyneet]]