Versio 2. heinäkuuta 2015 kello 23.23 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta →‎Lentämistä aurinkoenergialla: w ← Vanhempi muutos		Versio 11. elokuuta 2015 kello 16.42 muokkaa kumoa ComradeUranium (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 38 171 muokkausta kh Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: {{viitteetön}} [[Kuva:Schempp-Hirth Ventus 2b glider being launched at Lasham Airfield in UK.jpg\|thumb\|250px\|Ventus 2a2b -purjekone vintturihinauksessa.]] '''Purjelento''' on lentämistä ilmaa raskaammalla [[Ilma-alus\|ilma-aluksella]], [[purjelentokone]]ella, käyttämällä hyväksi nousevia ilmavirtauksia tai koneen omaa moottoria. ==Lentämistä aurinkoenergialla== Purjelento alkaa koneen hinaamisella taivaalle tyypillisesti noin 500 metrin korkeuteen. Hinaus voi tapahtua [[lentokone]]ella, tarkoitukseen rakennetulla [[Vintturi purjekoneiden hinauksessa\|vintturilla]] tai autolla. 500 metristä matka jatkuu ylöspäin tavallisesti n.noin 2000 metriin. 1930-luvulla ja uudestaan 1980-luvulta lähtien purjelentoa harrastettiin liitokoneilla, jotka lähtivät lentoon joko vuorelta tai mäeltä tai tasaisemmilla seuduilla kumiköyden vetämänä. Tuolloin lennot olivat ajallisesti perin lyhyitä. Muutaman sadan metrin korkeuteen hinatun koneen irrotuksen jälkeen [[lentäjä]] etsii sopivan nousevan ilmavirtauksen, jonka mukana voi nousta ylemmäs. Kun haluttu korkeus on saavutettu, lentäjä ohjaa purjelentokoneen seuraavaan nostokohtaan ja näin lentämistä voi jatkaa pitkäänkin. Suomessakin on näin lennetty jopa yli ~~1000~~1 ~~km:n~~000 kilometrin matkalentoja. Purjelentokoneen tarvitsemia nousevia ilmavirtauksia ovat [[termiikki\|termiikit]], [[rinnetuuli]] sekä [[aaltovirtaus\|aaltovirtaukset]]. Termiikkejä eli voimakkaita [[konvektio]]virtauksia syntyy erityisesti keväällä ja kesällä [[Aurinko\|Auringon]] lämmittäessä toisia maastokohteita enemmän kuin toisia. Purjelennon termiikkien eli tinttien tarve rajaa [[vuoristo\|vuoristojen]] ja [[Trooppinen vyöhyke\|trooppisten]] alueiden ulkopuolella lentämisen kesäaikaan. Suomessa purjelentokausi alkaakin tyypillisesti ~~maalis-huhtikuussa~~maalis–huhtikuussa ja jatkuu aina syyskuun lopuille. Rinnetuulta esiintyy esimerkiksi [[Alpit\|Alpeilla]] ja Pohjois-Ruotsin ja [[Norja]]n vuorilla. Suomea lähin rinnetuulilentokeskus on [[Kebnekaise]] [[Lappi (Ruotsi)\|Ruotsin Lapissa]]. Siellä lennetään talvella. ==Historia== [[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 102-11949, Hochschule für Leibesübungen, Segelflugkurs.jpg\|thumb\|250px\|Purjelentokurssille osallistuvia saksalaisia naislentäjiä kesäkuussa 1931 Berliinin lähellä.]] Purjelento on ollut merkittävä ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa sitä tukee valtio merkittävästi, esimerkiksi [[Ranska]]ssa valtio rahoitti jopa 80 prosenttia purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun [[Saksa]]ssa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös [[Suomen Ilmailuliitto\|Suomen ilmailuliiton]] edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti. Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji. Rivi 27: ===Teoriaopetus=== * ilmailun säädökset * purjelentokonerakenteet ja -– mekanismit * purjelentokonemittarit * [[aerodynamiikka]] Rivi 34: * lentosuunnistus * purjelentokoneen käyttö ja hoito, lentokäsikirja * ihmisen suorituskyky ja rajoitukset ja * radiopuhelinliikenne sekä radio- ja viestivälinetekniikka Rivi 42: Lupakirjan suorittajan on myös täytettävä vaadittu lääketieteellinen kelpoisuus. * 100 kmkilometrin matkalento opettajan kanssa ==Harrastusmahdollisuudet== Purjelentoa voi harrastaa erityisissä ilmailukerhoissa, jotka yleensä omistavat lentokoneet. Rahoituksen kerho yleensä hankkii jäsenten jäsenmaksuilla sekä [[talkoot]]yöllä, jolla voidaan alentaa harrastuksesta koituvia kustannuksia. Rivi 51: Purjelennossa myös kilpaillaan SM-, EM-, ja MM-tasoilla. Tavallisesti kilpailuissa lennetään nopeustehtäviä annetuilla reiteillä, jotka ovat tyypillisesti 200–500 km pitkiä. Kilpailuissa on eri luokkia koneiden ominaisuuksien mukaan: vakioluokka (kärkiväli 15 m, ei laippoja) ~~15m~~15 m -luokka (kärkiväli 15 m) ~~18m~~18 m -luokka (kärkiväli 18 m) ~~20m~~20 m -kaksipaikkaisluokka avoin luokka kerholuokka (käytetään tasoituskertoimia, ei painolastia) maailmanluokka (konetyyppinä [[PW-5]]) [[Suomen Ilmailuliitto]] on järjestänyt EM- ja MM-kilpailuja Suomessa. ==Purjelentokoneet== {{pääartikkeli\|[[Purjelentokone]]}} {{Korjattava/Suomi}} Suomessa on valmistettu muun muassa [[Polyteknikkojen ilmailukerho\|PIK]]-~~[[purjelentokone]]ita~~purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle saakka. Suomalainen [[KK-1e Utu]] oli koko maailmassa ensimmäisiä [[Lasikuitu\|lasikuidusta]] valmistettuja lentokoneita. Saksa ja Puola ovat olleet pitkään merkittäviä purjelentokoneiden valmistajamaita. ==Lähteet== {{Kirjaviite \| Tekijä=Keskinen, Esko ja& Koponen, Paavo\| Nimeke= Purjelentotaito\| Julkaisija= Suomen ilmailuliitto\| Vuosi=1988 \| Tunniste=}} [http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/purjelento/ajankohtaista/?itemid=10570&a=viewItem Kirjan 4. painos (2013) on ladattavissa SIL:n sivuilta] == Katso myös== Rivi 81: * [[Pudasjärven_lentokenttä\|Pudasjärvi (EFPU) purjelentokenttä]] * [http://www.mikrojussi.fi/cumulusSU/sanasto.htm Purjelentosanasto] * [http://www.ilmailuhallinto.fi/lupakirjat Ilmailuhallinto -– lupakirjat] * [http://www.pikkusauna.com/ Pikkusauna -– keskustelua purjelennosta] * [http://www.hansto.fi/purjelentoforum/ Purjelennon pulinajakso] * [http://records.fai.org/gliding/ FAIn listaus purjelennon ennätyksistä]

Ero sivun ”Purjelento” versioiden välillä