Ero sivun ”Sienijuuri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäys |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Mycorrhizal root tips (amanita).jpg|thumb|250px|Sienijuuri, jossa on [[kärpässienet|kärpässieniin]] (''Amanita'') kuuluvan sienen [[sienirihmasto]]a.]]
'''Sienijuuri''' eli '''mykorritsa''' on [[kasvit|kasvin]] [[juuri|juuren]] ja [[sienet|sienen]] muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, [[symbioosi]]. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin ravinteita – erityisesti [[fosfori]]a – ja elävä sieni puolestaan saa kasvilta [[hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], joita se ei pysty itse tuottamaan. Sienijuuri myös suojaa isäntäkasviaan taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.myerscough.ac.uk/?page=research-plant-environment-0506 | Nimeke = The Application of Carbohydrates and Mycorrhizae at the Time of Planting on Tree Establishment | Tekijä = Elphinstone, E.D. & al. | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Myerscough College| Viitattu = 6.7.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Mykorritsasymbioosi on enemmän tai vähemmän välttämätön noin 85–90 prosentille maailman kasveista. Loput 10–15 % kasveista eivät tarvitse sienijuurta ollenkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.helsinki.fi/u/whamalai/puutarha/sienijuuri.html | Nimeke = Sienijuuret - maan verisuonet| Tekijä = Wilhelmiina Hämäläinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 18.10.2011 | Kieli = }}</ref>
Sienijuuret jaetaan kolmeen päätyyppiin: puuvartisten kasvien juuristossa esiintyviä sienijuuria kutsutaan [[ektomykoritsa|ektomykoritsoiksi]], kanervakasveilla esiintyviä [[erikoidimykoritsa|erikoidimykoritsoiksi]] ja pääasiassa ruohomaisilla kasveilla esiintyviä [[arbuskelimykoritsa|arbuskelimykoritsoiksi]]. Sienijuuret voidaan jakaa myös [[sienirihmasto]]n sijainnin mukaan karkeasti kolmeen päätyyppiin. Sisäsienijuurien (''endomykorritsa'') sienirihmasto läpäisee kasvin [[soluseinä]]n ja sieni muodostaa rakenteita soluseinän ja [[solukalvo]]n väliin. Pintasienijuurissa (''ektomykorritsa'') sienen rihmastorakenteita on kasvin soluväleissä ja juurien pinnalla. Sekatyypin sienijuurista (''ektendomykorritsa'') voi löytää sekä sisä- että pintasienijuurien rakenteita.
Sienijuurityyppi voi muuttua kasvin iän ja kunnon myötä. Sen kasvu ja haarottuminen vaihtelevat myös kasvuoloista riippuen. [[Kalkitseminen|Kalkitus]] ja [[typpi]]lannoitus muuttavat metsämaan sienten määriä ja toimintaa. Teollisuusalueilla puiden heikompi menestyminen perustuu osaksi typpiyhdisteiden haitallisuuteen sienijuurelle.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{tynkä/Biologia}}▼
*[[Sienten biologia]] Jussi Heinonsalo & Tarja Lehto: Sienijuuret, sivu 191
[[Luokka:Kasvitiede]]
|