Ero sivun ”Helium” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
f |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 55:
Helium on väritön ja hajuton kaasu. Koska heliumin [[moolimassa]] on suhteellisen pieni, sen [[lämmönjohtavuus]], [[ominaislämpö]] ja [[äänen nopeus]] ovat suurempia kuin muilla kaasuilla, paitsi [[vety|vedyllä]]. Helium jähmettyy korkeassa paineessa ja matalassa lämpötilassa (noin 1–1,5 [[Kelvin|K]]). Kiinteä helium on väritöntä, lähes näkymätöntä ja erittäin kokoonpuristuvaa. Helium pystyy myös läpäisemään monia aineita läpi [[diffuusio]]n avulla. Koska helium on hyvin kevyttä, se karkaa avaruuteen maan ilmakehästä.<ref name="3rd1000" /><ref name="explained" /><ref name="G&E_892">Greenwood & Earnshaw s. 892</ref>
Heliumin kiehumispiste on alhaisin kaikista alkuaineista (−268,9 °C). Helium on myös ainoa alkuaine, joka ei kiinteydy [[Absoluuttinen nollapiste|absoluuttisen nollapisteen]] lähellä normaalissa paineessa. Riittävän suuren paineen alaisena sen jähmettymispiste on −272,2 °C.<ref name="3rd1000" /><ref name="explained" /><ref name="G&E_892" /> Kiinteä helium on yksi pehmeimmistä ja kokoonpuristuvimmista kiinteistä aineista.<ref name="kirk-othmer">Shuen-Cheng Hwang, Robert D. Lein & Daniel A. Morgan: ''Noble Gases, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 7.8.2015</ref>
====Isotoopit====
Rivi 122:
Helium, joka on ilmaa kevyempi, soveltuu käytettäväksi [[ilmalaiva|ilmalaivoissa]], [[sääpallo]]issa ja ilmapalloissa. Se ei ole lainkaan räjähdysherkkää, toisin kuin vety, ja siitä syystä se on turvallisempi. Heliumin aiheuttama [[noste]] on noin 93 % vedyn aiheuttamasta nosteesta.<ref name="3rd1000" /><ref name="HS" />
Alhaisen kiehumislämpötilansa vuoksi nestehelium on erittäin hyödyllinen aine alhaisten [[lämpötila|lämpötilojen]] tutkimuksessa, koska tutkittava näyte saadaan riittävän kylmäksi yksinkertaisesti saattamalla se kosketuksiin nesteheliumin kanssa. Nesteheliumin tärkeä käyttöalue on myös [[suprajohtavuus|suprajohtavien]] magneettien jäähdytys −269 celsiusasteeseen [[magneettikuvaus]]laitteissa ja [[hiukkaskiihdytin|hiukkaskiihdyttimissä]]. Korkean lämmönjohtavuutensa ja keveytensä ansiosta heliumia voidaan käyttää ydinvoimaloiden jäähdytyksessä.<ref name="3rd1000" /><ref name="HS" /> Kryogeniikka on tärkein yksittäinen heliumin käyttökohde ja vuonna 2003 28 % tuotetusta heliumista käytettiin tähän tarkoitukseen.<ref name="kirk-othmer" />
Heliumia voidaan käyttää metallien suojakaasuna esimerkiksi [[TIG-hitsaus|TIG-hitsauksessa]], jos metallit reagoivat herkästi ilman [[happi|hapen]] kanssa. Heliumia saa käyttää myös elintarvikkeiden [[pakkauskaasu]]na ([[E-koodi]] 939).<ref name="3rd1000" /><ref name="Lisäaineopas" />
Helium on tyypillisin kantokaasu [[kaasukromatografia|kaasu]]-, kaasu-neste- ja kaasu-kiinteäkromatografiamenetelmissä. Heliumin etuna on, että sen alhaisen atomimassan vuoksi sen ominaisuudet poikkeavat huomattavasti analyyttien ominaisuuksista, lisäksi se on reagoimatonta, eikä absorboidu kolonnien täytemateriaaleihin. Heliumin matalan tiheyden vuoksi myös painehäviö on pieni.<ref name="kirk-othmer" />
Heliumia voidaan käyttää myös [[laser]]eissa [[neon]]in kanssa seoksena. Heliumia on käytetty myös raketeissa viilentämään polttoainevetyä, paineistamaan polttoainetta sekä laukaisuissa.<ref name="3rd1000" /><ref name="explained" /><ref name="HS" />
| |||