Ero sivun ”Asfaltti” versioiden välillä

[[Kuva:Asphalt base.jpg|thumb|250px|AsfalttiaAsvalttia.]]

[[Kuva:AF-asphalt-laying-machine.jpg|thumb|250px|Tien päällystämistä asfaltillaasvaltilla.]]

'''AsfalttipäällysteetAsvalttipäällysteet''' (kreikan kielen sanasta άσφαλτος, ''vuoripiki'') ovat öljystä jalostetun [[bitumi]]n ja [[kivi]]aineksen [[seos|seoksia]], joita käytetään [[tie|teiden]] päällystykseen. Asfalttipäällysteet luetaan betonin ohella [[kestopäällyste]]isiin toisin kuin esimerkiksi [[öljysora]]. AsfalttipäällysteistäAsvalttipäällysteistä puhuttaessa käytetään usein yleisnimitystä '''asfalttiasvaltti''' (myös '''asvalttiasfaltti''').

AsfalttiAsvaltti on myös nimitys luonnossa esiintyvälle bitumille.

AsfaltinAsvaltin historia alkaa muinaisista [[Mesopotamia]]sta, jossa asfalttiaasvalttia käytettiin tekemään temppelikylpylöistä ja vesitankeista vesitiiviitä. Muinaiset foinikialaiset, egyptiläiset, sekä roomalaiset hyödynsivät luonnollisen asfaltinasvaltin liimaavaa ja eristävää ominaisuutta.

Luonnollista asfalttiaasvalttia löytyy [[AsfalttijärviAsvalttijärvi|asfalttilähteistäasvalttilähteistä]] sekä kiviasfalttinakiviasvalttina.<ref name="historiaa">{{Verkkoviite | osoite = http://www.rakennus-opas.com/asfaltin-historia.html | nimeke = AsfaltinAsvaltin historia | julkaisu = Rakennusopas | viitattu = 7. heinäkuuta 2013 }}</ref> Sen merkittävimmät esiintymisalueet ovat [[Israel]], [[Kroatia]], [[Syyria]] sekä [[Trinidad ja Tobago]].{{lähde}}

Ensimmäiset varsinaiset asfaltinasvaltin käytöt tienrakennukseen tapahtuivat Babyloniassa vuonna 625 eaa.<ref name="historiaa" />

Keinotekoinen asfalttiasvaltti, asfalttipäällysteasvalttipäällyste, on rakennusmateriaali, joka valmistetaan [[murske]]en, mineraaliyhdisteiden, [[Hiekka|hiekan]] ja [[bitumi]]n seoksesta. Sitä käytetään muun muassa teiden ja lentokenttien [[kiitotie|kiitoteiden]] päällystykseen. Päällysteeseen kelpaavalla murskeen kiviaineksella on tarkat laatuvaatimukset, mutta usein murske saadaan lähialueilta – siksi [[Maarianhamina]]n kadut ovat punaisia (punaisen graniittimurskeen takia). Nykyisin bitumi voidaan myös värjätä, näin on tehty esimerkiksi Helsingin punaisten pyöräteiden tapauksessa.

AsfalttipäällysteitäAsvalttipäällysteitä on monia eri laatuja, yleisin on pihojen, katujen ja teiden päällystyksessä käytettävä asfalttibetoniasvalttibetoni (AB). AsfalttibetoninAsvalttibetonin tyypillinen kerrospaksuus on 5 senttimetriä. Bitumimäärä ja käytettävän kiviaineksen raekoko vaikuttavat asfalttibetonin kulutuskestävyyteen ja pinnan sileyteen. Kiviaineksen väri vaikuttaa päällysteen väriin ja massaan voidaan myös lisätä väripigmenttiä. AsfalttibetoninAsvalttibetonin pintaan voidaan lisäksi liimata bitumilla ohut värillinen murskekerros, jolloin saadaan sirotepintaus (SP). Avoin asfalttiasvaltti (AA) läpäisee vettä paremmin kuin tavallinen asfalttiasvaltti, sitä käytetään muun muassa pelikenttien päällysteenä. Valuasfaltti (VA) on asfalttibetoniaasvalttibetonia tiiviimpi ja sileämpi päällyste, sileys saattaa ilmetä myös haitallisena liukkautena. ValuasfaltinValuasvaltin alla pitää olla toinen sidottu päällyste, kuten asfalttibetoniasvalttibetoni, betoni tai öljysora. ValuasfalttiaValuasvalttia käytetään teille muodostuvien ajourien, kuoppien ja [[routa|roudan]] aiheuttamien halkeamien paikkaukseen, sitä ei tiivistetä. Sitä voidaan käyttää myös koko vanhan pinnan päällystämiseen uudelleen. Tyypillisesti valuasfalttikerrosvaluasvalttikerros on paksuudeltaan 2–4 senttimetriä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tuohimaa, Raimo | Nimeke = Pihojen pohja- ja päällysrakenteet | Vuosi = 2011 | Luku = 5.1 | Selite = Infra 22-710051 -ohjekortti | Julkaisija = Rakennustietosäätiö | Viitattu = 5.11.2013 }}</ref>

AsfalttiAsvaltti valmistetaan erityisillä laitteilla, joissa kiviaines (runkoaine), bitumi (sideaine) ja tarpeelliset lisäaineet yhdistetään. Kiviaineksen laadulla, raekoolla ja raekokojen jakautumalla muutetaan myös asfaltin pinta- ja kesto-ominaisuuksia. Kiviaines kuumennetaan kuumennusrummussa ja sekoitetaan juoksevaksi lämmitettyyn bitumiin sekä muihin tarvittaviin aineisiin. Sekoitettu asfaltti lasketaan kuorma-auton lavalle, jolloin sen lämpötila on vielä noin 160 astetta.

Viime vuosina asfaltinasvaltin kuljetuksessa ovat yleistyneet puolipyöreät lavat, joita käytettäessä asfalttimassanasvalttimassan lajittuminen kuljetuksen aikana on vähäisempää. Levityskoneella asfalttiasvaltti levitetään ja tasataan halutulle pinnalle. Kerroksen paksuus uudelleenpinnoituksessa on tyypillisesti 90–120&nbsp;kg/m² eli 4–5&nbsp;cm. Lopuksi asfalttiasvaltti tiivistetään [[tiejyrä|jyrällä]], jolloin rakenteen kestävyys paranee.

== Hiljainen asfalttiasvaltti ==

Niin kutsuttu hiljainen asfalttiasvaltti on pienirakeisempaa, joustavampaa ja huokoisempaa kuin normaali asfalttiasvaltti. Nämä ominaisuudet vähentävät rengasmelua. Uutena hiljainen asfaltti on 4–6 desibeliä normaalipäällystettä hiljaisempi, ja yhden vuoden jälkeen ero vakiintuu 3–4 desibeliin. Kolmen desibelin ero tarkoittaa sitä, että ääniteho puolittuu.

Hiljainen asfalttiasvaltti sopii parhaiten teille, joilla liikenteen nopeus on 40–80 kilometriä tunnissa. Auton renkaiden ja päällysteen kosketuksesta syntyvä rengasmelu on suurin yksittäinen melunlähde, kun auton nopeus ylittää 40 kilometriä tunnissa. Kuorma-autoilla vastaava nopeusraja on 50 kilometriä tunnissa.

Hiljaisen asfaltinasvaltin hinta on noin puolitoistakertainen karkeampaan päällysteeseen verrattuna ja se kuluu tavallista asfalttia nopeammin. Sitä ei tarvitse kuitenkaan levittää yhtä paksua kerrosta.